4. heinä, 2017

1930-LUKU OLI SOSIAALISTEN INNOVAATIOIDEN AIKAA

Sosiaaliset innovaatiot tulivat esille 1930-luvulla. Erityisesti siinä kunnostautui Suomen valtio äitiysavustuspakkauksellaan. Myös kaikenlaista kotitalouteen liittyvää keksittiin. Toisaalta vuosikymmenen lopulla jouduttiin käyttämään niitä aseinnovaatioita joita oli keksitty 1920-luvulla.

Meteorologi Vilho Väisälä kehitti v. 1931 ensimmäisen RADIOLUOTAIMEN, jota käytettiin ilmakehän tutkimiseen. Luotaimen avulla voitiin mitata lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta sekä tuulen nopeutta. Laite nostettiin ilmaan ilmapallon avulla ja tulokset säähavainnoista välitettiin radiolähettimen avulla.

HETEKA-SÄNKY oli laidaton ja päädytön verkkopohjainen teräsputkisänky joka mahtui pieneen tilaan. Helsingin Teräshuonekalutehdas Oy esitteli ensimmäiset käytännölliset Heteka-sohvasängyt v. 1932. Sängyn suosiota lisäsi se, että metallirunkoisen rakenteen ansiosta sänkyyn ei tullut syöpäläisiä ja teräslangasta kudottu pienkierteinen kierukkajousitus teki sängystä äänettömän.

V. 1933 lanseerattu A. Hedbergin suunnittelema savupiippuun asennettava DIFUSOR-SAVUHATTUIMURI lisäsi vetoa sekä puhdisti ilmaa savusta ja kaasuista. Lujan ja yksinkertaisen rakenteensa vuoksi Difusor-imusavuhatun kunnossapito- ja korjauskustannukset olivat alhaiset. Tuote oli suojattu patentilla.

Kaappimallisessa PAJULAHTI-VILJANKUIVAAJASSA vuodelta 1934 viljasäiliöt oli asetettu lämpötiiviin kaapin sisään, niin että lämmin ilmavirta kulki niiden läpi kuivaten viljat nopeasti ja tehokkaasti. Erityistä kuivaajassa oli se, että siinä voitiin samanaikaisesti kuivata useita viljalajeja ilman niiden sekoittumisvaaraa ja pientenkin erien kuivaaminen onnistui vaivattomasti.

Normalo-yrityksen perustajan DI A.E. Normanin kehittämät KANGASPUUT, jotka olivat aiempaa jäykemmät ja helpommat koota ja nyörittää, tulivat markkinoille 1935. Uusi ratkaisu otti huomioon kangaspuiden käyttäjän ja mahdollisti kutomisen niin, että voitiin säästää sekä nyöriä että nyöritystyötä.

Päijänteellä kalastaneen Lauri Rapalan idea uistimen kehittämisestä lähti tarpeesta luoda muikkusyötin tilalle kestävä, useaan kertaan käytettävä syötti. Syötin tuli uida kuin kala, tasapainottomasti ja vaappuen. Näiden tavoitteiden mukaisesti Lauri Rapala valmisti käsin vuolemalla v. 1936 VAAPPU-UISTIMEN mallin, joka sittemmin ainutlaatuisten ominaisuuksiensa johdosta nousi maailmanmaineeseen.

Äitiysavustusta alettiin jakaa Suomessa vuonna 1937. Heti alusta alkaen avustuksen pystyi lunastamaan joko rahllisena tai vaatepakkauksena. Näin haluttiin taata se, että avustus käytettiin nimenomaan lapsen hoitoon. ÄITIYSAVUSTUSPAKKAUS on ollut vuosikymmeniä kansainvälisesti ainutlaatuinen ilmiö mutta merkittäviä vientikauppoja on tehty vasta viime aikoina.

Helsinkiläinen Oy Hissihuolto aloitti OLLI-SÄHKÖPAIMENTEN  valmistuksen talvisodan alla 1938. Sähkö-Ollin perusideana on ehdollistaa eläin aidan sähköiskulle, jolloin se alkaa kunnioittaa aitaa. Eläimen koskettaessa sähköaitaa antaa paimenesta eläimen kautta maahan kulkeva sähkövirta eläimelle vaarattoman sähköiskun.

Vuonna 1939 Satakunnan Nahkateollisuus Oy mainosti uutta kengänpohjamateriaalia norsunnahkaa. NORSU-PUOLIPOHJIEN sanottiin olevan kestävä ja täysin vedenpitävä ratkaisu vaativalle käyttäjille kuten esim. postinkantajille.

Lähde: Suomalaisia innovaatioita, Gummerrus Kustannus Oy, Bookwell Oy, Porvoo 2011, Juha Oksanen, Pekka Pesonen  Nina Rilla, Jani Saarinen, ISBN 978-951-20-8368-8.