Mia Janhunen: Yrittäjyyden pöhinää paikkakunnalla (Kymen Sanomat 11.08.2019)

Takana on hieno *ship Startup Festival. Kaksi energiaa tihkuvaa päivää ja kymmeniä hienoja ideoita, joiden menestystarinaa toivottavasti saamme tulevaisuudessa seurata. Emme voi aina ennustaa, saako uusi idea siivet alleen ja syntyykö siitä innovaatio, joka  muovaa  tulevaisuuttamme. Jokainen idea ja kehitystyö jättää kuitenkin  jälkensä  tähän  maailmaan, ja ne jotka etulinjassa intohimolla kehittävät uutta, luovat myös tulevaisuuden suunnan. 
Festivalin  päätöspäivänä  Kotkan torilla Juhani ”Tami” Tamminen  painotti  kolmea  mielestään tärkeintä asiaa; asennetta, toistoja ja fysiikkaa. Menestys on harvoin onnenkantamoisen seurausta, eikä  kova  työkään  aina  yksin  johda  tulokseen.  Tulevaisuutta  emme  muovaa  yksin.  Merkittävimmät innovaatiot syntyvät, kun ihmiset eri aloilta kohtaavat ja yhdistävät voimansa. Tarvitsemme erilaisia ekosysteemejä ja verkostoja, joilla mahdollistamme törmäytyksiä toimialojen rajapinnoilla.
Oli hienoa osallistua startup-pöhinään – kiitokseni järjestäville tahoille,  mentoreille ja rohkeille startupeille. Työ visiota kohti jatkuu. Samanaikaisesti  eri tahot  tekevät  perustyötä, jotta uudetkin startupit näkevät päivän valon. Toivottavasti saamme  ensi  vuonna jälleen  nähdä  uuden joukon hienoja  startupeja  Kotkassa. 
 
Perustyötä  tehdään  myös  toimivien  yritysten kentällä.  Startupin  ja  vuosia  toimineen yrityksen arjessa on eronsa. Arki vie mennessään ja mahdollisesti toisinaan yrittäjinä unoh
damme, että olemme osa yrittäjyyden  ekosysteemiä  ja  verkostomme mahdollistavat monia asioita, ehkäpä  myös  visiomme  tulevaisuudessa. Iloitsen siitä, että verkostoitumiselle  annetaan täällä alusta; Kotkan kaupunki mahdollistaa muiden toimijoiden  kanssa  yrittäjille verkostoitumisillan, Kymenlaakson Yritystreffit. Toimivilla yrityksillä on vajaan kuukauden kuluttua oiva mahdollisuus  tavata  sekä  toisiaan  että  hieno  joukko yrittäjyyden kentällä toimivia  asiantuntijoita. Edistetään kestävää  yrittäjyyttä;  pidetään yllä pöhinää ja vahvistetaan yrittäjyyden ekosysteemiä!
 
Mia Janhunen, Bisnesluotsi Oy, Kotka

Kotkan Meripuiston planetaario lähes valmis

Kotkassa avataan lähiaikoina puistoplanetaario, josta löytyvät kävelymatkan päästä toisistaan aurinkokuntamme planeetat.

Suurin osa tulevaa puistoplanetaariota sijoittuu Katariinanniemen Meripuistoon, jossa keskeisenä osana oleva kuplarakennus on jo valmistumassa, kertoo kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen.

– Meripuistoon tulee myös kaiken lähtöpisteenä oleva aurinkopallo ja maapallo löytyy tammen kupeesta.

Kotkassa voi Laaksosen mukaan kohta kävellä planeetalta planeetalle.

– Puistoplanetaarioon tulee kolme laajaa infotaulua, joiden lisäksi jokaisella planeetalla on oma infotaulunsa. Ja kahdella kielellä.

Planeetat löytyvät Kotkansaarelta oikeassa mittasuhteessaan toisiinsa nähden. Esimerkiksi Pluto pyörii Vellamon pääoven edustalla.

Kummallisuutena planetaariossa on, että kolme planeettaa Jupiter, Saturnus ja Uranus löytyvät kahden kävelyreitin varrelta, Puistotien reitiltä ja Mansikkalahden kävelyreitiltä.

"Ajatuksen puistoplanetaariosta Laaksoselle

esitti viime syksynä Juha Karttunen"

– Idea on syntyisin kahdelta kotkalaiselta it-insinööriltä, Karttuselta ja Jukka Martamalta, jotka ovat tähtitieteen harrastajia, kertoo Laaksonen.

Taustavaikuttajana on ollut kotkalaislähtöinen Turun yliopiston tähtitieteen professori Pekka Teerikorpi ja toteutuksessa on ollut mukana myös graafikko Otto Vakkari.

Lähde:Kymen Sanomat 15.05. ja 23.06.2018

Keksijän palveluseteli

Keksijän palveluseteli käyttöön

Kotkan kaupungin kasvuraha 10 yritykselle

20.5.2019, 16:22 Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö

Ensimmäistä kertaa jaettava Kotkan kaupungin kasvurahaa on myönnetty 10 kotkalaiselle mikroyritykselle. Kasvurahaa myönnettiin 700 € – 4000 € / yritys. Hakemuksia tuli 48 kpl.

- Hyviä hakemuksia tuli paljon, mikä kuvaa seudun yritysten positiivista virettä ja kehitystä. Uutta liiketoimintaa syntyy ja tuote- ja palveluinnovaatiota kehitetään aktiivisesti. Kasvuraha houkuttelee kehittämään toimintaa ja hakemusten suuri määrä kuvaa myös kuinka paljon innovatiivisia ja kasvupotentiaalia omaavia yrityksiä seudulla onkertoo yrityspalvelupäällikkö Tiina Paavola Cursor Oy:sta.

- On hienoa nähdä, että kasvuraha herätti näin suuren kiinnostuksen. Kannusteelle näyttää olevan selkeä tarve ja toivon, että kasvurahalla tuettavista toimenpiteistä tulee hyötyä yritysten liiketoimintaan. Toivon myös, että kaupunki pystyy jatkossakin osoittamaan tähän määrärahaa, jotta yhä useammat yritykset voisivat olla mukana, kertoo Kotkan vs. kehitysjohtaja Toni Vanhala.

Kasvuraha oli haettavissa Kotkaan rekisteröityneille mikroyrityksille, jotka työllistävät alle 10 henkeä.
- Päätöksiä tehtäessä korostettiin palveluiden ja tuotteiden uutuusarvoa, innovatiivisuutta sekä kasvu- ja työllistämispotentiaalia, Tiina Paavola kertoo. Kasvurahaa myönnettiin mm. markkinakartoituksiin, prototyyppien valmistamiseen, tuotesuojauksiin ja palveluinnovaatioiden kaupallistamiseen.

Kasvurahaa oli mahdollista hakea tuote- tai palveluinnovaation prototyypin valmistukseen, testaukseen, simulointiin, markkinapotentiaalin selvittämiseen sekä patentointi- ja suojauskustannuksiin. Haettava avustus voitiin kohdentaa myös keksintöihin, joilla parannetaan olemassa olevaa tuotetta, valmistuslinjaa tai konetta. Kasvuraha on käytettävissä vuoden 2019 aikana toteutettaviin tai käynnistettäviin toimenpiteisiin. Kasvuraha on de mininis -säännön alaista tukea ja kasvurahan saaneiden yritysten nimet julkaistaan.

Kasvurahaa myönnettiin seuraaville yrityksille

Huoltamo T Kaski Oy

Veneetti Oy

Suomen Karamellitehdas

KultaSirkka Oy

Cognituner Oy

Innocode Oy

Villi Itä Oy

Autoni Digital Oy

Kuljettajat.fi Oy Suomi

Aittakoodi Oy


Tietoa julkaisijasta

 

Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö vastaa Kotkan, Haminan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntien yritysneuvonnasta ja toteuttaa seudun elinkeinokehittämishankkeita. Cursor palvelee Etelä-Kymenlaakson yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia ja seudulle asettuvia yrityksiä liiketoiminnan perustamis- ja kehittämisasioissa. Toimipisteemme sijaitsevat Kotkassa Eagle-talossa E18-tien varrella ja Haminan keskustassa Raatihuoneentorilla. Cursorin omistavat seudun kunnat (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) yhdessä alueen teollisuusyritysten ja rahoituslaitosten kanssa.

www.cursor.fi 

Kymen Innovaatioyhdistys: Keksijän palveluseteli käyttöön

Keksintösäätiö on julkaissut laajan edunvalvonnan luettelon viestinä  maan uudelle hallitukselle.   Kymen Innovaatioyhdistys haluaa kannanotossaan painottaa niitä toimenpiteitä, joilla parannetaan erityisesti  alkupään innovaationeuvonnan palvelua ja rahoitusta. Hallitusneuvotteluissa se kuuluu koriin 8 ”Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi”.

Alkupään palvelujen kannalta ajateltuna valtion tulisi edistää Keksintösäätiön Tuoteväylä-tyyppisen palvelun palauttamista, jonka rahoituksen se lopetti v. 2014. Rahoituksen lopettaminen päätti myös maakunnat kattavan keksintöasiamiesverkoston toiminnan ja käytännössä suurelta osin koko alkupään neuvonnan. Nyt palvelu pyritään uudesti synnyttämään maakuntapohjalta. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan  maakuntien eri toimijat ovat olleet tässä aktiivisia yhteistyössä Keksintösäätiön kanssa. Koska tavoitteena on valtakunnallistaminen, valtion rooli rahoituksessa on tärkeä.  

Uusiin ideoihin panostaminen palautuu enimmiltä osin takaisin valtion kassaan verojen ja työllisyyden kautta. Ideat ovat siemeniä, joista kaikki  menestyvät yritykset kehittyvät. Jo Tuoteväylän aikana tuli todistetuksi, että uusien ideoiden esille kaivaminen ja kehittäminen vaatii rahoituksen lisäksi ennen kaikkea kannustusta. Sen vuoksi tulisi mitä pikimmin ottaa käyttöön ”Keksijän palveluseteli” esim. 2.000 €:n tuki, joka voidaan myöntää ennen yrityksen perustamista. Nykyinen Business Finlandin käytössä oleva Innovaatioseteli voidaan myöntää vain yritykselle. Myös sen ehtoja tulisi  muuttaa kannustavammaksi siten, että yrityksiltä ei vaadittaisi aiempia tilinpäätöksiä.

Alkupään innovaationeuvonnan kehittäminen tulisi aloittaa välittömästi konkreettisilla toimenpiteillä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Alkupäähän panostaminen toisi uusia asiakasyrityksiä myös Business Finlandille.

Jos valtiolle tuottaa ongelmia osoittaa rahoitusta alkupään innovaationeuvontaan kaikilta osin budjetin momenteilta, avuksi voisi ottaa Suomen Itsenäisyyden Rahaston Sitran mahdollisuudet.  

 

Keksintösäätiö 19.04.2019: Tavoitteet uudelle hallitukselle

Edunvalvonta

Valtion rooli hyvin toimivassa innovaatiopolitiikassa

Keksintöjen tulee olla valtion erityisessä suojeluksessa, koska ne ovat yhteiskunnan kehityksen välttämätön ehto. Nimenomaan niistä kumpuaa hyvinvointia, työllisyyttä, kilpailukykyä ja vientiä. Valtion toimenpitein voidaan joko edesauttaa tai estää keksintöjen kaupallistamista innovaatioiksi. Jotta valtio olisi mukana keksintötoiminnan edistäjänä, eikä jarruttajana, sen antaman rahoituksen, normituksen ja muiden toimenpiteiden kannattaa olla mahdollisimman järkeviä.

Tällä hetkellä julkinen innovaatiopolitiikka ei kuitenkaan toimi niin kuin sen pitäisi. Idean kehittyminen valmiiksi tuotteeksi vaatii monta väliaskelta, joita Suomessa ei tueta lainkaan. Täten innovaatiopolitiikka ei myöskään kaikilta osin edistä vientiä, vaikka erityisesti se olisi Suomen talouden elinehto. Kansainvälisessä kilpailussa olemme yhä ahtaammassa raossa. Voidaksemme menestyä jatkossa, innovaatiopolitiikkaan on tuotava uusia näkökulmia ja avattava uusia ratkaisuja.

Alla Keksintösäätiö antaa näkemyksensä tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle siitä, mitä toimenpiteitä ala niiltä erityisesti odottaa. Keksintösäätiö taustayhteisöineen on myös käytettävissä asiantuntijana.

A. Tavoitteet valtion talousarvioon

A1. Valtion on panostettava varoja keksintöjen alkuvaiheeseen.

Valtion maksamat palkat ja avustukset kotimaahan palautuvat enimmältä osin (arviolta 50-80%) tietyllä viiveellä takaisin valtion kassaan verojen ja työllisyyden kautta. Lisäksi innovaatiopoliittinen rahoitus keksijöille eroaa muista valtion menoeristä siinä, että tuon normaalin kierron lisäksi osa panostuksista johtaa menestyviin innovaatioihin, jolloin valtion kassaan kaiken kaikkiaan palautuu enemmän kuin 100% kasvaneiden verotulojen, työllisyyden ja viennin ansiosta.

A2. Valtion yritystuissa painopistettä on siirrettävä yrityksiin, jotka ovat innovatiivisia
edelläkävijöitä.

Sellaisilla panostuksilla on suurempi merkitys työllisyyden, hyvinvoinnin ja viennin kannalta kuin perinteisen teknologian yritysten tukemisella. Tämä painopisteen muutos on myös välttämätön, jos halutaan, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan teknologiassa ei tarvitse turvautua vain ulkomaiseen teknologiaan.

A3. Valtion on jaettava korvamerkittyä tukea prototyyppien valmistamiseen.

Keksinnön kaupallistamisessa idea-aihiosta valmiiksi innovaatioksi kaupan hyllylle erityisen tärkeä vaihe on prototyypin valmistus. Siinä yhteydessä syntyy enin osa tuotteeseen liittyvästä uudesta tietotaidosta. Se on tyypillisesti myös, markkinoinnin ohella, prosessin kallein vaihe, jossa prosessi usein joko pysähtyy tai siirtyy ulkomaille.

A4. Verotuksessa on saatettava voimaan keksintövähennys.

Keksijän taloudellista asemaa on kohennettava suhteessa patenttitoimistoihin, lakimiehiin ja sijoittajiin. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi siten, että keksijä voi vähentää suoraan veroista täysimääräisesti kaikki keksintöihin menneet kulunsa (“keksintövähennys”) tai siten, että kulut voidaan vähentää kotitalousvähennyksen tapaan.

A5. Valtion on tuettava alueellisia Tuoteväylä-hankkeita.

Analyysin jälkeen Kaakkois-Suomessa kehitettyä uudelleensynnytettyä alueellista tuoteväylämallia kannattaa soveltuvin osin kopioida muille alueille.

A6. Valtion innovaatiotukia on suunnattava uusien alkuvaiheen ideoiden ja keksintöjen tuotteistamiseen.

Uusista ideoista ja keksinnöistä on saatava työllisyyttä nostavia ja kauppatasetta parantavia yrityksiä. Kun tuet suunnataan oikein, niillä saadaan aikaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

A7. Valtion innovaatiopolitiikan tuissa ja toimenpiteissä tulee hyödyntää kolmatta sektoria.

Suomessa on kolmannella sektorilla perinteisesti ollut vahva ja tärkeä merkitys useilla valtionhallinnon aloilla. Innovaatiopolitiikassa tulee vastaavasti hyödyntää Keksintösäätiön, Keksijäin Keskusliiton, IPRUniversity Centerin, Patenttiasiamiesyhdistyksen, Suomen Yrittäjien ja vastaavien tahojen osaamista. Innovaatiopolitiikan toteuttamista ei voida jättää vain Business Finlandin harteille. Erityisen vahingollista oli lakkauttaa 2014 kokonaan valtion tuki Keksintösäätiölle, jolloin samalla yhtäkkiä lakkasivat sen ylläpitäminä ympäri Suomea a) niin sanottu keksintöjen Tuoteväylä-järjestelmä, b) yhtenäinen keksintöasiamiesverkosto, c) liiketoimintaosaajaverkosto sekä d) korkealuokkainen alan lyhytkoulutustoiminta.

A8. Keksijäin osuuskuntien perustamista on tuettava ja kannustettava.

Myös eri puolille maata perustetut osuuskunnat ovat osoittautuneet tehokkaiksi yhteisömuodoiksi keksijöiden auttamiseksi ja keksintöjen edistämiseksi. Näiden pääomittaminen, tarvittaessa myös valtion toimesta, on tarkoituksenmukaista.

A9. Valtion on tuettava teknologiaa, jossa tekoälyn avulla arvioidaan keksinnön menestysmahdollisuuksia.

Keksinnön markkinapotentiaalin arvioiminen vaatii muun muassa laajojen tietokantojen ja
päättelyketjujen läpikäymistä ja on perinteisin menetelmin lähinnä arpapeliä. Samoin innovatiivisten yritysten käynnistämistä ja kehitystä on tuettava luomalla ideoiden analyysiä ja testausta varten simulointi-, yrityspeli- ja tietokantasovelluksia. Uudenlaisen innovaatiopolitiikan toteuttamisessa on syytä hyödyntää uusia innovaatioita itsessään, kuten AI-, AR-, VR- ja Big data -teknologioita.

A10. Työeläkejärjestelmän varoja on suunnattava kotimaisiin keksintöihin.

Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi myöntämällä valtion korkotakaus perustettaville uusille
innovaatiorahastoille, jotka silloin täyttävät TyEL-järjestelmän sijoitustoiminnan
vakavaraisuusvaatimukset.

A11. Keksintöjä varten otettaville yksityisille pankkilainoille on myönnettävä valtiontakaus.

Näiden soft-lainojen mallina voidaan käyttää esimerkiksi opintolainajärjestelmää ja Keksintösäätiön aiemmin myöntämiä rahoituksia, joissa molemmissa osa lainapääomastakin voidaan tietyissä tapauksissa antaa anteeksi. Tämä on huomattavasti järkevämpää kuin keksijöiden ajaminen pikalainayhtiöiden asiakkaiksi.

A12. Naiskeksijöiden lisäämiseksi on tehtävä lisäpanostuksia.

Naisten osuus suomalaisina patentinhakijoina on noussut merkittävästi. Siitä huolimatta naisten edustus keksintöjen tekijöinä on vieläkin kaukana siitä, mitä tasa-arvoiselta yhteiskunnalta ja naisten korkealta koulutukselta voisi odottaa. Naiset muodostavat puolet väestöstä, mutta vain alle 10% keksijöistä. Tämä tarkoittaa, että nykyjärjestelmässä jää runsaasti keksintöjä tekemättä ja tuottavuuden kasvua saavuttamatta.

A13. Suomalaisten keksintöjen ja keksijöiden tulee näkyä myös ulkomaisilla messuilla

Valtion rahoittaman tahon tulee hankkia lähes kaikille kansainvälisille messuille riittävän suuria yhteisosastoja, joihin suomalaiset keksijät ja innovatiiviset pienyritykset pääsevät maksutta esittelemään tuotteitaan. Vastuullisia tahoja voivat olla tapauskohtaisesti esimerkiksi Business Finland, Sitra, Team Finland ja suurlähetystöt.

B. Tavoitteet lainsäädäntöön

B1. Patenttia tai muuta IP-oikeutta on voitava paremmin käyttää panttina ja omaisuuseränä yritysten taseissa.

B2. Perustulokokeiluissa ja työttömille tulee lisätä, kannustaa ja rohkaista kansalaisten keksinnöllisyyttä.

B3. Turhien normien purussa tulee erityisesti priorisoida innovaatioystävällisyyttä.

C. Muut toimenpidetavoitteet

C1. Valtiolla tulee olla virasto tai alihankkija, jonka tehtäviin kuuluu vastaanottaa kansalaisten ideoita ja jakaa neuvontaa jatkotoimenpiteiksi.

Suomessa jää tunnetusti valtava määrä hyviä tuoteideoita pöytälaatikoihin ja siten hyödyntämättä. Näin menetettyjen mahdollisuuksien kustannus on jopa makrotaloudellinen ongelma. Tarvittaessa valtio voisi tulla osakkaaksi keksintöjen ympärille perustettaviin yrityksiin, mikäli niihin ei saada riittävää rahoitusta yksityiseltä puolelta. Yksityisen rahoituksen ajallinen ensisijaisuus takaa sen, ettei valtion kilpailuneutraliteettia rikota.

C2. Innovaatiopolitiikan korjausliikkeissä Suomen tulee ottaa mallia Saksan, Ruotsin ja Israelin innovaatiopolitiikasta.

Suomen innovaatiopolitiikassa katvealueita ovat olleet erityisesti keksinnöt, jotka ovat syntyneet korkeakoulujen ja yksityishenkilöiden toimesta. Ne jäävät tyypillisesti joko täysin hyödyntämättä tai siirtyvät ulkomaille.

C3. Julkisissa hankinnoissa on pisteytyksin ja vaatimuksin tuettava uusien innovaatioiden käyttöönottoa.

C4. Valtionyritykset tulee velvoittaa järjestämään vuosittaisia ideakilpailuja.

Valtion kannattaa kannustaa kansalaisten keksinnöllisyyttä, mutta sillä on määräysvaltaa vain yrityksiin, joihin sillä on vähintään osaomistus. Kilpailuissa on turvattava keksijän IP-oikeudet.

C5. OKM:n ja TEM:n tulee perustaa valtion ja korkeakoulujen yhteinen innovaatioelin.

Sen tehtävänä on tukea ja ohjeistaa korkeakoulujen ja niissä toimivien keksijöiden toimintaa. Elin voidaan perustaa ilman lainmuutosta, esimerkiksi kansanedustajan toimenpidealoitteen pohjalta. Korkeakoulujen tki-toimintaa on kehitettävä valtion toimenpitein siten, että korkeakoulukeksijöiden asema paranee ja korkeakoulukeksintöjä hyödynnetään paremmin. Suomalaiset korkeakoulut ovat jäljessä keksintöjen hyödyntämisessä. Keksintöjensä avulla korkeakoulut voisivat kuitenkin edistää omaa rahoitustaan, yhteyksiä yritysmaailmaan, kansainvälistä verkostoitumista, opiskelijoiden ja tutkijoiden motivaatiota, ilmastonmuutoksen torjuntaa, jne. Eri korkeakouluissa ja niiden laitoksissa toiminta on toteutettu laadullisesti hyvin vaihtelevasti.

C6. Korkeakouluopiskelijoille on taattava parempi osaaminen immateriaalioikeuksista, eli tekijänoikeuksista ja teollisoikeuksista.

IPR:n (intellectual property rights) alkeiden hallinta on tärkeää käytännössä joka alalla ja ainakin oman alan IPR-käytäntöjen osaaminen kuuluu joka alan ammattitaitoon. Korkeakoulujen pakollisiin yleisopintoihin tulee lisätä vähintään 5 op:n kurssi IP-oikeuksista.

C7. On perustettava kokeneista innovaattoreista koostuva työryhmä esittämään, kuinka saadaan Suomen sadat vientiin sopivat liikeideat kasvamaan.

Ideat eivät kasva tuotteiksi ilman toimivia malleja tai prototyyppejä, siksi ne on avustettava kehittymään esittelykelpoisiksi. Esittelykelpoisuus vaaditaan yksityisen tai yleisen rahoituksen saamiseksi.

C8. Innovaatiotuet on laajennettava koskemaan myös perustettavia innovatiivisia yrityksiä, joilla ei ole aiempia tilinpäätöksiä.

Suuri osa kehityskelpoisista ideoista syntyy luonnollisten henkilöiden toimesta, joiden taustalla ei ole vielä olemassa olevaa yritystä.

C9. Suomen tavoitteena tulee olla johtava maa vastuullisen kehityksen ja uuden teknologian yhteensovittamisessa.

Kun yhteiskunnan aatteellinen perusilmapiiri on tasapainossa, on toivoa myös koko keksintäkulttuurin parantumisesta ja innovaatioekosysteemin vahvistumisesta.

Lataa pdf:nä

Helsingissä 19.4.2019
Keksintösäätiön hallitus

Karhulalainen 10.04.2019: Historiallinen tapaus

 

Keksijäkin kaipaa kasvurahaa

Markku Merovuo kommentoi: Keksijäkin kaipaa kasvurahaa

Kotkan kaupunki on päättänyt jakaa alle 10 hengen yrityksille kasvurahaa yrityksen palvelu- ja tuoteinnovaatioihin 1 000 – 4 000 euroa. Rahoituksen käyttöä koskevat päätökset tekee Cursor Oy hakemuksista, jotka on vastaanotettu 18.03.-15.04.2019. Käytettävissä on yhteensä 20.000 euroa.

– Tällaiset kaupunkien kannustin- tai kasvurahat ovat hyvä kädenojennus keksintö- ja innovaatiotoiminnalle sen alkuvaiheeseen mutta hakuehtojen pitäisi mahdollistaa tuen myöntäminen myös keksijälle, jotta yritystä ei perustettaisi ”liian aikaisin”, toteaa Kymen Innovaatioyhdistyksen puheenjohtaja Markku Merovuo.

Kouvolassa on käytössä vastaava tukimuoto nimellä ”Kannustinraha”, jota on myönnetty vuosittain yhteensä 40.000 €. Neljän vuoden aikana kannustinrahaa on myönnetty yhteensä 52:lle yritykselle.

Kasvuraha tai Kannustinraha tarvittaisiin koko valtakuntaan, myös yksityisille keksijöille. Business Finlandilla on käytössä Innovaatioseteli mutta sekin on suunnattu vain yrityksille.

– Herää kysymys, onko se oikeassa paikassa? Vai pitäisikö innovaationeuvonnan alkupäähän luoda ”Keksijän innovaatioseteli”, jatkaa Merovuo, joka toimii myös Keksintösäätiön ja Keksijäin Keskusliiton hallituksissa.

Innovaatiotoiminnan edistämiseen vauhtia – nyt parannetaan alkupään tukea

Keksintösäätiö on luonut merkittävän yhteistyöverkoston edistämään innovaatiotoimintaa Suomessa. Osapuolet käynnistivät viime syksynä prosessin, jonka tavoitteena on täyttää Tuoteväylän rahoituksen lopettamisesta syntyneet ”mustat aukot”. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää innovaatiotoiminnan alkupään rahoitukseen ja kehitysprosesseihin.

Jukka Reinikainen | 19.03.2019

Yhteistyöverkostoon kuuluvat tärkeimmät alan toimijat: TEM, PRH, Business Finland, alueellisia kehitysyhtiöitä sekä ELY-organisaatioita. Prosessi alkoi säätiön koolle kutsumalla suurella yhteiskokouksella Helsingissä 21. elokuuta 2018.

⁃ Keksintösäätiö verkostoineen haluaa tulla aktiiviseksi yhteistyökumppaniksi niin ideoinnissa, konseptoinnissa kuin kokeilujen käytännön toteutuksissa, Keksintösäätiön puheenjohtaja Urho Ilmonen sanoo.

Alkuun kokeilulla Kaakkois-Suomessa

Toiminta aloitetaan alueellisella kokeilulla Kaakkois-Suomessa. Business Finlandin Jaana Rantasen mukaan on hyvä, että alueena on koko Kaakkois-Suomi: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo. Näissä maakunnissa päätettiin organisoida ”jalkautustilaisuuksia” jo alkusyksyn aikana. Tilaisuuksien koollekutsujiksi ja järjestelyjen primus motoreiksi lupautuivat Kirsi Kosunen Etelä-Savosta, Juha Lindén Etelä-Karjalasta ja Asko Jaakkola Kymenlaaksosta. Keksintösäätiön puolella etenemisen koordinaattoreina toimivat Arto Tuominen ja Markku Merovuo.

⁃ Toivon, että tästä kehittyy valtakunnallinen prosessi, suorastaan Keksintösäätiön Tuoteväylän uusi tuleminen, Ilmonen sanoo.

Laaja potentiaali sopivia yrityksiä

Ylijohtaja Ilona Lundström TEM:n Elinkeino- ja innovaatio-osastolta totesi käynnistystilaisuudessa, että Suomessa on noin 300.000 yritystä, joista noin 3.000 on Business Finlandin ja noin 30.000 Finnveran asiakkaita.

– Meillä on siis valtava asiakaspotentiaali, joka tulisi nostaa Business Finlandin ja Finnveran luokkaan. Tässä pyrkimyksessä innovaatiolla on oma merkityksensä.

⁃ Asiat etenevät. Väitän, että ne eivät etenisi näin nopeasti ilman Keksintösäätiön panostusta, Ilmonen sanoo.
Alkupään rahoitusjärjestelyjen lisäksi tarkoituksena on saada aikaan ideointia, sparrausta ja neuvontaa. Tätä varten osapuolet ovat kehittäneet mallin, moduuleista koostuvan tekemispolun. Yksi Keksintösäätiön hankkeista on ideatuotanto. – Menemme sinne, missä ideoita syntyy ja uusilla tuotteilla on kasvupotentiaalia. Ideoita kartoitetaan laaja-alaisesti.

Hyvää yhteistyötä valtiovallan kanssa

Urho Ilmonen kiittää valtiovallan kanssa aikaan saatua hedelmällistä yhteistyötä innovaatiotoiminnan edistämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston ylijohtaja Lundström on tässä toiminut mainiona kummitätinä. Toinen keskeinen henkilö on ollut neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen.

Ilmonen on tyytyväinen myös siihen, että keksijät ja kolmas sektori ovat pitkälti vastanneet haasteeseen, kun valtiovalta lopetti tuoteväylätoiminnan. Positiivisina esimerkkeinä hän mainitsee oululaisen A. Vipunen -osuuskunnan, jossa on jo 300 jäsentä. Myös Tampereella keksijä ovat tehneet laaja-alaista yhteistyötä Trekeksi-yhteisön puitteissa.

Teksti: Jukka Reinikainen

Kotkalaisille uusi kasvuraha

Cursor Oy:n uutiskirje 13.03.2019

 

Kotkan kaupungilla on alle 10 hengen yrityksille uusi kasvuraha, joka on suuruudeltaan 1 000 – 4 000 €. Kasvurahaa voi hakea yrityksen palvelu- ja tuoteinnovaatioihin. Kaikkiaan rahaa on jaossa 20 000 € tänä vuonna.  

"Kotkan kaupunki haluaa rohkaista kotkalaisia yrityksiä tuomaan markkinoille uusia kaupallisia palveluita ja tuotteita, jotta yritys pärjäisi kilpailussa ja mahdollistaisi uusien työpaikkojen synnyn," kertoo Kotkan vs. kehitysjohtaja Toni Vanhala.  

Kasvurahaa ei myönnetä markkinointi- ja mainosmateriaaleihin, kotisivuihin, kaluston uusintaan tai muihin yrityksen arkipäiväisiin menoihin. Kasvuraha on käytettävissä vuoden 2019 aikana toteutettaviin tai käynnistettäviin toimenpiteisiin.  

Kasvurahaa voivat hakea Kotkaan rekisteröidyt mikroyritykset, jotka työllistävät alle 10 henkeä. Hakuaika on 8.3.-15.4.2019.

 Hae kasvurahaa Cursorilta alla olevasta linkistä!

Lue lisää ja täytä hakemus

Kotka testaa pullopanttitelineitä

 

Kymen Sanomat 20.01.2019, Johanna Vehkaluoto


KOTKA | Telineisiin voi jättää tyhjät pullot ja tölkit tai ne voi ottaa telineistä ja viedä kaupan palautusautomaattiin. 


KOTKAN kaupungin puisto
toimi on hankkinut ja kiinnittänyt testausmielessä eri puolille kaupunkia kymmenen pullopanttitelinettä. 
— Kierrätettävien pullojen ja tölkkien kanssa tulee joskus vastaan 
tilanne, että kierrätettävää pakkausta ei haluaisi heittää tavalliseen roskikseen eikä tyhjää pulloa tai tölkkiä ei viitsisi kantaa mukanaankaan. Silloin tölkki päätyy tavalliseen roskasäiliöön, toteaa Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen.


VALTUUTETTU Joona Mielonen 
oli löytänyt ongelmaan ruotsalaisen ratkaisun. 
— Pullo- ja tölkkiteline toimii kahteen suuntaan. Siihen voi jättää tyhjän pakkauksen ja kaikilla on myös lupa ottaa telineeseen kertyneet pullot sekä tölkit mukaansa ja toimittaa ne kierrätysautomaattiin, josta palkkiona saa panttirahan. 
Telineitä on muun muassa Sibeliuksenpuistossa, Karhuvuoressa koirapuiston luona sekä Kotkan kauppatorilla. 
— Yritimme arvailla, missä niille voisi olla tarvetta.
Pullopanttitelineeseen voi heittää oman tyhjän tölkkinsä tai siitä voi ottaa mukaansa jo jonkun toisen henkilön jättämään tölkin ja viedä sen palautusautomaattiin. Mikäli koke
mukset telineistä ovat hyvät, voidaan telineiden määrää tarvittaessa lisätä.


PULLOPANTTITELINEIDEN 
ASENNUSPAIKAT ● Sibeliuksen puiston ns. nuorisonurkkaus (Kirkkokatu/ Ruotsinsalmenkatu) ● Kotkan tori, Kauppakeskus Pasaatin edusta ● Konttitorin katos ● Katariinan katos ● Isopuisto, Papinkadulle johtavan puistokäytävän varrella ● Karhuvuori, koirapuiston luona ● Jokipuisto — grillien luona ● Karhulan tori — torin laidalla, käytävän katoksessa ● Arto Tolsa -areena ● Keskuskenttä Lähde: Kotkan kaupunki

Kouvolan Innovaatioseminaari 26.11.2018

Mika Lammi: Peliohjelmien ja muiden it-ohjelmien suojauksesta

Kouvolan Innovaatioseminaari 26.11.2018

Arto Tuomisen: Keksintötoiminnan edistäminen . Mihin nyt pitäisi panostaa?

Kirjaston 3 D-palvelu kiinnostaa innovaattoreita

Kuvan otti Markku Saari

Kymen Innovaatioyhdistys tutustui kokouksensa yhteydessä  12.12.2018 Kirjaston 3D-palveluun Seija Salo-Kiminkin johdolla. Kirjasto on hankkinut laitteistot Googlen yhteisöavustuksella. 
Palvelun käyttäjällä tulee olla 3-ulotteinen suunnittelumalli mukanaan. Laitteen käyttö- ja opastusaika tulee varata etukäteen kirjastolta. Innovaatioyhdistyksen jäsenistöä kiinnostaa hyödyntää palvelua esim. pienten proto-kappaleiden valmistuksessa.

Milanon Messumatka EXPO DETERGO 2018 Pesulamessut 18.10-20.10.2018

Kymen Innovaatioyhdistykselle terveisemme Milanon messumatkaltamme🙂

Kävimme Kari Tuurihalmeen kanssa Milanon kansainvälisillä pesulamessuilla.
Messuilla saimme tavata lukuisia kansainvälisiä laite- ja tuote valmistajia. Kuten nimikin kertoo messuilla sai nähdä ja tutustua paikan päällä pesula-konetuotantoon maailmanlaajuisesti. Saimme runsaasti kontakteja, joita haluamme jakaa kanssanne koko Suomessa.
 
Näimme paljon myös edistyksillistä vihreää teknologiaa sekä veden puhdistukseen  liittyviä uusia ratkaisumalleja ja laitteistoja.
 
Pertti Ikonen
 
Kuvassa: Kontti pesula yksikkö Itsepalvelupesulaksi - höyrypuhdistustekniikkaa kenkien pesuun.

Innovaatioita ja inspiroivia puheenvuoroja Keksintöjen viikko tapahtumassa 05-06.10.2018!

Kymen Innovaatioyhdistyksestä osalllistuivat Viitasaaren Keksintöjen viikko-tapahtumaan yhdistyksen puheenjohtaja Markku Merovuo ja jäsenet Pertti Skyttä ja Seppo Poutanen.

Keksintöjen Viikon messuvieraat pääsivät tutustumaan uusimpiin keksintöihin ja kuulivat mielenkiintoisia puheenvuoroja. Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja  totesi, että talouskasvu ja parempi maailma eivät synny pelkästään kovalla työllä ja riskinotolla, vaan innovaatioita ja keksintöjä tekemällä. Valtaojan mielestä paras suomalainen keksintö on kaikille kuuluva peruskoulutus.

Vuoden 2018 kehittämisyhtiö Witasin kannustepalkinto annettiin Jorma Pääkön JOKAP-yritykselle ja Jo-Bend-telineelle. Pitchausvoitto ja parhaan osaston voitto menivät Klapirinkulalle. Tilaisuuteen osallistui yli 50 näytteilleasettajaa erilaisin odotuksin. Joillekin tapahtuma oli koeponnistus oman idean eteenpäin viemiseksi. Toiset löysivät yhteistyökumppanin, alihankkijan tai uusia asiakkaita.

Keksintöjen viikko Viitasaarella 05-06.10.2018

Ohjelma

 

 

perjantaina 5.10.2018 klo 12.30
Miten keksinnöt muuttavat maailmaa

lauantaina 6.10.2018 klo 13
Saumaton verkkokauppa kivijalan tueksi


perjantaina 5.10.2018 klo 14
Yksi keskustelu voi muuttaa elämäsi


lauantaina 6.10.2018 klo 12
Kun kaikki meni persiilleen

 

Keksijä, yrittäjä, innovaattori ilmoittaudu näytteilleasettajaksi, jäljellä olevat messupaikat varataan pian!
Osallistumishinta osaston koosta riippuen 80-140 € (alv 0 %).

Yritysneuvontaa 30 vuotta

Julkaistu 9.8.2018 6:02 Kymen Sanomat

Yritysneuvonta täyttää 30 vuotta — 1970-luvun elinkeinoasiamies on vaihtunut hankinta-asiamiehiksi ja videovlogeiksi

Neuvojat pohtivat asiakkaidensa kanssa heidän ideoidensa kantavuutta ja kannattavuutta. Yrittäjät kaipaavat yhä useammin apua toimintansa kansainvälistämisessä.

Johanna Vehkaluoto

— Yritysneuvojan pitää tietää uusimmat somekanavat ja digitaaliset välineet sekä markkinoinnin keinot, kertoo Marianne Ahvenranta Cursor Oy:stä.

Yritysneuvojat joutuvat seuraamaan tarkasti, mitä yritysmaailmassa tapahtuu.

— Pitää olla ajassa mukana. Laitamme kuvia Instagramiin, kuvaamme videoita ja teemme vlogia. Pitää tietää uusimmat somekanavat ja digitaaliset välineet sekä markkinoinnin keinot, kuvailee yritysneuvoja Marianne Ahvenranta Cursor Oy:stä.

Asiakkaat kaipaavat yhä useammin apua myös yrityksensä toiminnan kansainvälistämisessä.

— Pohdimme asiakkaidemme kanssa myös heidän ideoidensa kantavuutta ja kannattavuutta. Ideoita syntyy koko ajan ja mietimme myös, menestyisikö jokin yritys paremmin myymällä tuotteitaan verkossa.

Yrityksiä ulkomailta Etelä-Kymenlaaksoon

Yritysneuvojat auttavat paikallisia yrittäjiä ponnistuksissaan, mutta he ovat myös mukana houkuttelemassa uusia yrittäjiä ulkomailta Suomeen ja Kotkaan.

— Silloin meidän täytyy osata toimia kansainvälisesti, tuntea erilaisia kulttuureita ja puhua useita eri kieliä. Tänä päivänä työssämme tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta. Jos sitä ei löydy meiltä itseltämme, pitää meidän tietää, kuka osaa auttaa. Verkostojen on oltava kunnossa.

Elinkeinoasiamiehet sen aloittivat

Jo 1970-luvulla elinkeinoasiamiehet neuvoivat alkavia, toimivia ja sijoittuvia yrityksiä parhaan kykynsä mukaan.

— 1980-luvun alussa panostettiin yrittäjäkoulutukseen, johon jopa jotkut yliopistot lähtivät mukaan. Kehitettiin teollisuuskylä-konsepti. Silloin sai alkunsa myös työttömän starttirahatuki, jota työttömät voivat edelleen hakea perustaessaan yrityksen, muistelee Cursorin entinen yrityspalvelujohtaja Markku Merovuo.

Neuvojille kehiteltiin tietokonepohjaisia sovelluksia. Perustettiin useita kehittämisyhtiöitä, joista monet pystyivät myös tekemään pienehköjä rahoituspanostuksia. Vuonna 1988 perustettiin Kotkan Portti.

Seudullinen yhteistyö alkoi

1990-luvulla seudullinen ajattelu valtasi alaa. Kotkan Portin nimeksi muutettiin Kotkan-Haminan seudun Portti ja sen rinnalle perustettiin palveluyhtiö Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu. Nykyään toiminta on jälleen yhden yhtiön eli Cursor Oy:n alla.

1990-luvulla yritysneuvonta oli vielä tuotteistamatonta ja digitalisoimatonta. Käytössä ei ollut ohjelmistoja yritystoiminnan suunnitteluun.

— Loppujen lopuksi päädyimme itse sorvaamaan muun muassa pankkeihin ja TE-toimistoihin asiakirjoja Excelin avulla, kertoo yrityskehityspäällikkö Pirjo Kuusela Cursor Oy:stä.

Neuvontatyössä auttoi nykyisen ELY-keskuksen seudun aloittaville yrittäjille suuntaama suosittu Ideasta Yritykseksi -teemapäivä.

— Sen jälkeen asiakkaat siirtyivät henkilökohtaisen neuvonnan pariin. Tuolloin 1990 -luvulla ei viestien vaihtoon asiakkaiden kanssa ollut nykyisiä teknisiä välineitä.

Johanna Vehkaluoto

Yritysneuvojat auttavat paikallisia yrittäjiä ponnistuksissaan, mutta he ovat myös mukana houkuttelemassa uusia yrittäjiä ulkomailta Suomeen ja Kotkaan, tietävät Marianne Ahvenranta ja Kalle Kallionpää Cursor Oy:stä.

Valmennusta yrittämisestä kiinnostuneille

Cursorin yrityspalvelut otti henkilökohtaisen neuvonnan rinnalle käyttöön yhteisneuvontakonseptin vuonna 1995.

— Sen ideana on koota yrityksen perustamista suunnittelevat ja yrittämisestä kiinnostuneet samaan tilaisuuteen, jossa voidaan yhdellä kertaa antaa perustiedot yrityksen perustamisen teoriasta ja kannattavuuslaskennasta.

Kuluneiden vuosien aikana on yhteisneuvontatilaisuuksiin osallistunut yhteensä lähes 6000 henkilöä.

— Vuonna 2012 yritysneuvojan sai kylään, vaikka omaan olohuoneeseen kun yhteisneuvonnat siirtyivät myös YouTubeen.

Hankinta-asimies auttaa kuntia ja yrityksiä

Yrityskehityksen palvelut on vuosien saatossa rakennettu ja tuotteistettu vastaamaan käyttäjäryhmien muuttuvia olosuhteita ja tarpeita. Cursorin lisäksi palveluja tuottavat Seudulliset yrityspalvelut.

Uudehko palvelumalli on hankinta-asiamies, jonka tehtävänä on hankkia seudulle työtä ja toimentuloa erilaisten hankintapalveluiden avulla. Palvelut kohdistuvat muun muassa kunnille ja yrityksille.

Apua myös ulkomaalaisille

Neuvontaa on ulotettu ulkomaalaisten toimijoiden pariin erilaisen hankkeiden muodossa.

— Uutuutena on myös Yrityskiihdyttämö LevelUp, joka jalostaa liikeideoiden uudistumista ja tuottavuutta. Se hakee kasvua ja sijoituksia myös ulkomaan markkinoilta ja tuo tunnetuksi osaamistamme sekä tekee töitä hankkiakseen yrityksillemme myös ulkomaisia osaajia.

Cursorissa on pantu merkille myös muiden kuin suomea äidinkielenään puhuvien yritysneuvontatarve ja palvelua voi nyt saada usealla eri kielellä.

Mieti ensin mitä olet tekemässä

Yrittäjäksi ryhtymisestä halutaan tehdä helpompaa.

— Haluamme madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja se onkin nykyisin helppoa. Se onnistuu, kun täyttää netissä lomakkeen. Siksi yrittäjäksi aikovan onkin ensin mietittävä, mitä on tekemässä, mistä hän saa tarpeeksi asiakkaita ja mitkä ovat hänen käytössään olevat resurssit, muistuttaa Ahvenranta.

Raimo Eerola

Cursorin yrityshautomosta oli hyötyä Runtech Systemsin alkutaipaleella. Kuvassa mekaanikko Jonathan Lahtinen työskentelee yrityksen valmistaman puhaltimen äärellä.

Hautomosta kansainväliseksi yritykseksi

Yritysneuvonnalla on ollut suuri rooli kotkalaisen Runtech Systems Oy:n historiassa. 
Nykyisin sen teknisenä johtajana toimiva Juha Karvinenperusti yrityksen vuonna 1989 Kotkaan yrityksen nimeltä Ecopump. 
— Cursorin yrityshautomo oli tärkeä perustamilleni yhtiöille. Markku Merovuo oli Ecopumpin hallituksessa, hautomossa opin perusasiat firman pyörittämisestä. Sain myös ammattitaitoisen kirjanpitäjän ja tilintarkastajan, mikä oli tekniikan miehelle tärkeää.

Uusia kontakteja

Runtech Systemsin Karvinen perusti yhdessä Kimmo Loipon kanssa.
— Olin tavannut hänet 90-luvun alussa. Kimmolla oli runsaasti tuoteideoita, joilla voitaisiin parantaa paperikoneen tuottavuutta. Perustimme yrityksen, jonka omisti puoliksi Ecopump ja puoliksi Loippo.
Ensimmäinen oma komposiittitehdas perustettiin Mänttä-Vilppulaan 2000-luvun alussa. 
Yrittäjille on ollut toiminnassaan hyötyä aikaisemmin saadusta avusta ja opista. 
— Merovuo on esitellyt meille yrityksiä, joista on tullut yhteistyökumppaneitamme. Esimerkiksi vuoden 1998 paikkeilla hän esitteli lappeenrantalaisen Rotatek Oy:n, jonka kanssa teimme lisenssisopimuksen. Nyt kokeneena yrittäjänä voin suositella vastaavaa aloitteleville firmoille.  

Yritys laajentui

Runtech osti Ecopump Oy:n vuonna 2008. Sen jälkeen yritys on ostanut kotkalaisen EV Group -yhtiön ja laajentunut kansainväliseksi firmaksi, jolla on asiakkaita muun muassa Välimerellä ja Kiinassa.
Tämän vuoden alussa Runtech Systems myytiin amerikkalaiselle pumppuja ja puhaltimia valmistavalle pörssiyhtiölle Gardner Denver:lle.   
Viime vuonna Runtechin liikevaihto oli lähes 30 miljoonaa euroa ja tulos 2,7 miljoonaa euroa.


Näin pääset alkuun yritystoiminnan suunnittelussa

Tutustu yrityksen perustamisoppaaseen

Osallistu yrittäjän aamukahvitilaisuuksiin

Laadi alustavat liiketoimintasuunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat esim. Yritystulkissa.

Varaa aika henkilökohtaiseen yritysneuvontaan.

Lähde: Cursor Oy

 

Kumppanuustalo Hilman avajaiset 06.09.2018 klo 15.00-18.00

Tattoo-uutisia

Kymen Sanomat 05.08.2018/Jotain vanhaa ja jotain uutta
HAMINA | 
KYMEN INNOVAATIOYHDISTYS on tuonut Tattookujan myyntitelttaansa yhdistyksen puheenjohtajan Markku Merovuon kehittämän monitoimilaitteen eli SaPe-sadettimen. Ympyränmuotoista laitetta voi käyttää ruohonleikkurin puhdistamiseen, sadettimena, koristesuihkuna tai ihan vain suihkuna.
— Sadetin puhdistaa ruohonleikkurin alta päin, kertoo
kotkalainen yhdistyksen jäsen Pertti Skyttä.
— Vesijohtopaine riittää puhdistukseen, sanoo kotkalai
nen lasiartesaani Arja Koutonen-Skyttä.
Laitteen eri käyttötarkoituksissa yhdistyy hyöty ja huvi. — Lapset tykkäävät kovasti, kun juoksevat läpi suihkun,
kertoo Skyttä.
Kymen Innovaatioyhdistys kattaa koko Kymenlaakson
alueen ja yhdistyksessä on puolensataa jäsentä.
— Ideoita liikkuu paljon, mutta niitä on hankalaa muuttaa tuotteeksi. Olen itse suunnittelija ja tiedän, mikä homma on tehdä ideasta laite, sanoo Skyttä.
Sadetin on herättänyt tattookävijöiden mielenkiinnon.
Uutuustuotetta on myyty Tattoossa kymmenkunta.
Koutonen-Skyttä myy samassa teltassa muun muassa koruja, laukkuja ja hattuja. Häneltä on välillä kysytty, miksei pojille ole myynnissä mitään.
— Nyt minulla on valikoimissa laukku, jossa on pääkalloja,
kertoo Koutonen-Skyttä.
Myynnissä on myös farkkukankaasta tehty kassi, jonka
voi taitella pieneen tilaan ja laittaa napeilla kiinni. Tätä voi käyttää vaikka kauppakassina. | KRISTA KIERIKKA

Hamina Tatton esittelijät

Esittelijät vasemmalta Pertti Ikonen, Markku Merovuo, Arja Koutonen-Skyttä ja Pertti Skyttä.

Kymen Innovaatioyhdistys mukana Hamina Tattoossa

Innoblogi suosituin

Yhdistyksen 19.06.2018 pidetyssä kokouksessa käytiin läpi kymeninno.fi kotisivun tilastot. Sivuilla oli 01.07.2017-19.06.2018  yhteensä käyty 4.668 kertaa. Etusivulla oli käyty 2.144 kertaa ja Innoblogissa 2.413 kertaa. Tulosta pidettiin hyvänä.

Päätettiin myös osallistua Hamina Tattooseen 30.07.-04.08.2018. Tällä kertaa pyritään saamaan myyntiin keksijöiden omia tuotteita.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Markku Merovuo, varapuheenjohtajana Keijo Korpela ja rahastonhoitajana Kari Tuurihalme. Em. lisäksi hallitukseen kuuluvat Pertti Ikonen, Markku Vanhala ja Pertti Skyttä. Toiminnan tarkastajana jatkaa Seppo Poutanen ja varalla Risto Lahti. Yhdistyksen oma jäasenmaksu päätettiin pitää 0 eurona. Jäseniltä veloitetaan siis ainoastaan Keken/Tukiyhdistyksen jäsenmaksu.

Keksintösäätiön katalyyttirahoitus haettavissa 01.08.-15.09.2018

Katalyyttirahoitusta keksintötoimintaa edistäville hankkeille

Keksintösäätiö jatkaa menestyksellistä katalyyttirahoittamista – 100 000 euroa on haettavissa vuonna 2018.

Katalyyttirahoitusta myönnetään käynnistysavustuksina keksintötoimintaa edistäville hankkeille, joissa on valmiina relevantti tavoite, toteuttava tiimi ja oma rahoitus tai vastaava panostus. Hakija voi olla esimerkiksi yritys, yhdistys, henkilö tai julkinen toimija. Yksittäisiä keksintöjä ei kuitenkaan rahoiteta.

Rahoitushakemuksilla on vuoden 2018 aikana yksi hakukierros 1.8.2018 alkaen ja 15.9.2018 päättyen. Katalyyttirahoituksen sähköinen hakulomake julkaistaan www.keksintosaatio.fi sivustolla.

Uusi strategia

Keksintösäätiön toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet on uusittu. Katalyyttirahoitus on merkittävä osa Keksintösäätiön uudistumista. Säätiö panostaa keksijöiden osaamisen ja toimintaedellytyksien kehittämiseen. Säätiö ei tue suoraan yksittäistä keksintöä tai keksijää vaan laaja- ja pitkävaikutteisia hankkeita.

Esimerkkejä keksintötoimintaa edistävistä hankkeista ovat keksijäpainotteinen erikoisammattitutkinto, keksijäystävällinen IPR-oppimisalusta, protopaja, Keksimisen ekosysteemi, Keksintö-Sampo ja Sunny Hours Inventing Academy, joita on esitelty säätiön uutissivuilla.

Lisätietoja:
Timo Nyberg
Keksintösäätiön katalyyttirahoitus
hakemukset(at)keksintösäätiö.fi
Puh. 0505604438

Katso myös muut Keksintösäätiön ajankohtaiset asiat alla olevasta uutiskirjeen linkistä:

http://www.keksintosaatio.fi/uutiset/

 

 

Innovaatiotoimintaa aktivoidaan Kaakkois-Suomessa

Kannusteraha - Patentointiavustus - Innovinkki - Avoin innovaatiotoiminta - Alueellisen innovaatiotoiminnan kehittäminen.

Lue lisää Keksintösäätiön sivuilta keksintosaatio.fi linkistä:

http://www.keksintosaatio.fi/uutiset/innovaatiotoimintaa-aktivoidaan-kaakkois-suomessa

 

Henkisen omaisuuden päivä 26.04.2018

Juhlistamme tänä vuonna Maailman henkisen omaisuuden päivää 26.4.2018 klo 12.30-18.00

Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa, Vankanlähde 9, Hämeenlinna.

 

Suomen päätapahtuman teemoina ovat kestävät ja luovat innovaatiot sekä naiset ja nuoret

voimavarana.  

Ohjelmassa mm. yritystarinoita, naiskeksijöiden puheenvuoroja, verkostoitumista sekä

Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hankkeen esittäytyminen.

Lähetämme sinulle tarkemman ohjelman huhtikuun alkupuolella.

 

Varaa päivä kalenteristasi ja ilmoittaudu jo nyt.


Lämpimästi tervetuloa innovatiiviseen Kanta-Hämeeseen!

Kaikkien järjestäjien puolesta

 

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS



Maailman henkisen omaisuuden päivän Suomen päätapahtuman järjestävät yhteystyössä:

Hämeen ammattikorkeakoulu/EAKR-hanke, IPR University Center, Patentti- ja rekisterihallitus, 
Keksintösäätiö, Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys ja Tukisäätiö, Suomen Keksijäin Keskusliitto 
ja opetus- ja kulttuuriministeriö

 

Osoitelähde: PRH:n sidosryhmärekisteri

Yhdistyksen kokous Merikeskus Vellamossa 01.11.2017

Ennen kokousta tutustuttiin näyttelyihin museokaverit Vellamon ystävät ry:n puheenjohtaja Sirkka Kotolan ja hallituksen jäsen Marja Merovuon johdolla.

Kuvassa vasemmalta Sirkka Kotola, Pirjo Riitta Fagerström, Seppo Katjo, Risto Lahti, Markku Vanhala, Seppo Poutanen, Kari Tuurihalme, Pertti Ikonen, Marja Merovuo. Kuvan otti Markku Merovuo.

Kymen Innovaatioyhdistyksen kokous 06.09.2017

Kymen Innovaatioyhdistyksen kokous pidetään Haminan kumppanuustalo Hilmassa, kokoustilassa Sali, osoitteessa Teollisuuskatu 8, 49400 Hamina. 

Kari Tuurihalme ja Markku Merovuo Kymen Innovaatioyhdistyksen Kaunissaaren syysretkellä 02.09.2017