Kauko-ohjauksella kesälaitumelle

Kymen Sanomat/Ville Vanhala 16.08.2019

Tekovasikan katse on rävähtämätön. 
Kun kotkalainen Markku Vanhala vetää ohjaimen vivusta, Ilmariksi ristitty sonnimulli alkaa vyöryä pyörillään eteenpäin.
Ilmari liukuu pää hieman kenossa ja jalat harallaan pihaniittyä pitkin ja pysähtyy.
Mullin asento ei vaihdu eikä edes
suu aukea, mutta Ilmari ammuu.
Kauko-ohjattavan sonnimullin nimi ei ole sattumalta Ilmari. Kotkan Korkeakoskella sijaitseva Tanula-niminen tila on ollut Vanhalan suvun omistuksessa vuodesta 1722 lähtien.
Ilmari on saanut nimensä minun isäni mukaan, Vanhala kertoo. Ilmari ajautui Kotkaan kymmenkunta vuotta sitten Kokkolan maatalousnäyttelystä, missä vasikka seisoi maitobaarin maskottina.
— Tinkiminen kesti pitkään, mutta kun hinta laski pariin sataan euroon, niin vasikan kaupasta lyötiin kättä päälle, Ilmarin ostanut EevaLiisa Vanhala kertoo.
Hänelle Ilmari ei ole pelkästään pihapiirin koriste, vaan kauko-ohjattava vasikka on hänelle lemmikki, jolle hän myös juttelee.
— Vielä tässä elämänvaiheessa kaupunkilaistyttö sai itselleen vasikan, Eeva-Liisa Vanhala toteaa.
— Lapsenlapset ovat Ilmarista innoissaan ja yrittävät syöttää sille omenoita ja ruohoa.
 Korkeakoskelle kotiutu
essaan Ilmari ei vielä liikkunut.
— Vasikkaa oli varsin raskasta siirtää vetämällä laitumelle ja navettaan, Markku Vanhala muistelee.
Hän alkoi viime syksynä yhdessä kuorokaverinsa Rainer Hilosuon kanssa suunnitella Ilmarille moottoria.
Kesäkuussa Ilmaria ei sitten enää kiskottu laitumelle vaan Ilmari siirtyi pihaniitylle kauko-ohjaimen avulla. Ilmarin akkukäyttöinen ajomoottori on alunperin auton ikkunannostokoneisto. Kääntömoottori on taas tilattu varta vasten Ilmarille Kiinasta. Yhdellä akunlatauksella Ilmari liikkuu yhteensä noin puolen tunnin ajan. Koneisto on kiinni
tetty sonnin takapäähän kytkettyyn lasten polkupyörän etuhaarukkaan.
Kauko-ohjattavan mullin ääntely on äänikortille tallennettua aitoa nuoren sonnin ammumista.
Hilosuon mukaan Ilmarissa olisi vielä jonkin verran kehitettävää.

— Sonnin pitäisi osata myös peruuttaa, ettei se menisi ojaan tai navetalle kulkiessaan päin seiniä.  Ilmarin käyttöönotto ei ole ollut ongelmatonta. Sonnilla eivät pysyneet kettingit päällä ja sulakkeetkin paloivat useamman kerran ennen kuin säädöt saatiin kohdalleen.
Markku Vanhala ja Hilosuo eivät ole vielä vakavissaan hankkimassa Ilmarille kaveria pihalaitumelle.
— Jos siihen projektiin aletaan, niin lähtökohtana on se, että lehmä kävelee omilla jaloillaan eikä pyörien päällä, Hilosuo sanoo.
Korkeakoskella pihalaitumella seissyttä ja liikkunutta Ilmaria on useaan otteeseen erehdytty pitämään oikeana vasikkana.
— Ohi kulkeneet koirien ulkoiluttajat ovat hieman ihmetelleet moottoria sonnin takajalkojen välissä.
Syksyn myötä Ilmarin laidunkausi päättyy ja lasikuiturakenteisesta sonnista otetaan akku irti.
Elleivät Hilosuo ja Markku Vanhala sitten jatka kauko-ohjattavan mullinsa kehitystyötä.
— Ehkä Ilmarille voisi asentaa pyörien paikalle sukset, he tuumivat.

Karhulalainen 05/10.04.2019

EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen

 

Julkaistu: 21.01.2019 Ilta Sanomat

HAASTATTELU 
Kotkamillsiä johtavan Markku Hämäläisen silmissä siintää maailman parantaminen ja iso bisnes.
EU:n ”pillikielto” eli kertakäyttömuovijätettä rajoittava direktiivi vaikuttaa lähivuosina merkittävästi siihen, millaisista kupeista ja astioista juomamme sekä ruokamme nautimme. Tämä tarkoittaa sääntelyä muun muassa kertakäyttöisille take away -ruokien pakkauksille, juomamukeille, ruokailuvälineille ja -astioille sekä muovikasseille.

Kiellon on määrä astua voimaan EU:ssa vuonna 2021.
Luonnon lisäksi uudistuksessa voivat voittaa muutkin. Yksi heistä on kotkalainen Markku Hämäläinen, joka johtaa Kotkamills-metsäteollisuusyhtiötä. Hän hankki suomalaisen MB-sijoitusrahaston rahoituksen Kotkan paperitehtaan ostamiseen amerikkalaiselta OpenGate Capital -sijoitusrahastolta vuonna 2015.

Hämäläisellä oli kiikarissa perinteisten sahatuotteiden, laminaattipapereiden ja taivekartongin ohella uudenlainen tuote, jonka markkinat saattavat pian olla valtavat: muoviton kertakäyttömuki.

– Idea on useamman vuoden vanha. Silloin, kun tätä lähdettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan ei ollut tietoa, että muovihässäkkä on tätä luokkaa. Ajoitus oli ihan hyvä, Hämäläinen kertoo Taloussanomille.

Kotkamills on markkinoinut muovitonta kuppikartonkiaan kesästä asti, mutta EU:n päätöksen myötä kiinnostus on kasvanut huimasti. Täysin vastaavanlaista tuotetta ei ole markkinoilla tarjolla.

Kuppi valmistetaan pääosin hakkeesta, josta prosessoitu hierre pinnoitetaan kemiallisella sellulla. Kotkamillsin erikoisuus on päällystäminen. Perinteisesti kartonkirullat leikataan ja päällystetään erikseen. Kotkassa kartonkikoneen jatkeena on päällystysyksiköitä, joilla kartonkiin saa seitsemän päällystyskerrosta.

– Se on ainutlaatuista koko maailmassa. Kupissa pysyy jopa mieto alkoholi sisällä, Hämäläinen sanoo.

Kasvu on nopeaa 

Sopimuksissa on jo nimiä alla, mutta toimitusmäärät ovat toistaiseksi pieniä. Lisäksi moni mahdollinen asiakas testaa vielä tuotetta parhaillaan omiin kuppeihinsa, mikä on aikaa vievä prosessi. Hämäläinen uskoo todellisen kasvun alkavan kevään aikana ja muovittoman kartongin valmistuksen nousevan voitolliseksi alkuvuoden aikana.


– Tällä hetkellä valmistusmäärä ei ole tuotannosta, vaan myynnistä kiinni. Ne ovat vielä vaatimattomat, mutta kasvavat joka kuukausi. Kokonaisuutena kartonkikoneemme tekee reilu 1 000 tonnia päivässä. Maksimi on 400 000 tonnia vuodessa. Valtaosa siitä on edelleen taivekartonkia.

– Koko porukka on tehnyt töitä älyttömän hyvin. Kone on lähtenyt käyntiin kuin unelma.

Kuppikartongin myynti näkyy jo selvästi liikevaihtonumeroissa. Kotkamillsin tulosluvut vuodelta 2018 eivät ole vielä julkisia, mutta Hämäläisen mukaan kartongin kasvu on huomattavaa.

Nykyinen päällyste on polymeeriseos, joka sisältää myös hieman uusiutumattomia materiaaleja. Yhtiö työstää parhaillaan uutta puupohjaista päällystettä, joka perustuu sellunkeitossa syntyvän mustalipeän hyödyntämiseen.

– Osa asiakkaista on sitä mieltä, että mitään biopohjaista ei saisi olla mukana, koska pelloilla pitäisi viljellä ruokaa eikä teollisuusraaka-aineita. Toinen puolikas ei halua olla missään tekemisissä uusiutumattomien öljypohjaisten tuotteiden kanssa, Hämäläinen selittää tuotteeseen liittyvää ristiriitaa.

– Kaikkia on hankala palvella samaan aikaan. Mutta puupohjainen ratkaisu on sellainen, josta kukaan tuskin löytää mitään negatiivista. Siinä menee kolmisen vuotta, että tämä on käytössä.

Ekologisempaa, mutta kalliimpaa 

Uudessa tuotteessa on kuitenkin yksi sen yleistymistä hidastava seikka: se on kalliimpaa kuin nykyinen muovipäällyste. 


– Kahvia juovalle kuluttajalle ero näkyy siten, että 3,50 euroa maksava kahvikuppi maksaakin 3,52 euroa, Hämäläinen hahmottaa eroa.

Toimitusmäärien ja kysynnän kasvaessa pinnoitteen hinta laskee, mutta tuskin silti samalle tasolle muovin kanssa. Tällöin vaihtoehdoiksi jäävät ”lattevero” eli muovia sisältävien tuotteiden verottaminen tai se, että kuluttajat maksavat hieman enemmän.

Hämäläinen tarjoaa muovitonta kuppia yksittäisen kuluttajan jokapäiväiseksi ekoteoksi, joka ansaitsisi enemmän julkisuutta.

– Olen vähän ihmetellyt, miten kustannus per kuluttaja -puoleen on kiinnitetty niin vähän huomiota. Nyt olisi kuluttajalle edullinen tapa vaikuttaa ympäristöön tarjolla, yleensä puhutaan vain muovisaasteesta. Yleensä mikä tahansa ympäristöteko on kallis, tämä on halpa, Hämäläinen sanoo.

Hinnat laskevat, kun koko ala lähtee mukaan 

Hämäläisen mukaan Kotkamills ei salaile tekniikoitaan. Volyymien kasvaminen laskisi myös päällystekemikaalin hintaa.

– Meidänkin etumme olisi, että muovittoman barrier-kartongin valmistajia olisi enemmän. Isommat asiakkaat eivät halua olla yhdestä toimittajasta riippuvaisia. Ja jo tällä hetkellä muovittomat barrier-raaka-aineet soveltuvat käytettäviksi nykyisissä muovipäällystyskoneissa.

Haaveissa siintää toisen kartonkikoneen rakentaminen, mahdollisesti Pohjois-Amerikkaan. Kyse olisi 200–400 miljoonan euron sijoituksesta.

Hämäläisen mukaan tulevaisuus näyttää hyvältä. Hän uskoo mukien muovittomuuden olevan lainsäädännön myötä arkipäivää EU:ssa kolmen vuoden sisällä. USA seuraa hiljalleen perässä vihreimmät osavaltiot edellä.

Taloussanomat etsii kiinnostavia yrittäjätarinoita. Jos tunnet mielenkiintoisen yrittäjän, joka on esimerkiksi tehnyt pitkään menestyvää bisnestä, keksinyt erikoisen bisnesidean tai vaikkapa selvinnyt konkurssin partaalta, vinkkaa Taloussanomien toimitukselle: taloussanomat@sanoma.fi. Perustele viestissäsi, miksi juuri häntä kannattaisi haastatella.

 

Näyttelijä, joka oli myös keksijä

Kymen Sanomat 19.01.2019:

Näyttelijä Hedy Lamarr (19142000) ei koskaan noussut aivan Hollywoodin ykkösketjuun, mutta hänet tunnettiin aikoinaan varsinkin kauneudestaan. Kerrotaan, että amerikkalaiset naiset marssivat runsain joukoin plastiikkakirurgin vastaanotolle Lamarrin valokuva käsilaukussaan.

Teemalauantain aloittaa dokumenttielokuva
Seksipommi: Hedy Lamarrin tarina (Bombshell: The Hedy Lamarr Story, 2017), joka on toteutettu viihdyttävästi ja kiinnostavasti. Lamarr oli näyttelijätähti, mutta lähinnä hänen sydäntään oli tiede ja keksiminen. Lamarr kehitti muun muassa hajaspektritekniikan, joka on mahdollistanut wifi n ja bluetoothin. Keksinnöllä olisi ollut käyttöä sodassa natseja vastaan, mutta laivasto ei ottanut sitä tosissaan — ennen kuin paljon myöhemmin.


Teemalauantain elokuvana
nähdään tsekkoslovakialais-itävaltalainen intohimodraama Hurmio (Ekstase, 1933). Se oli Hedy Lamarrin läpimurtoelokuva ja pääsylippu Hollywoodiin.

Elokuva aiheutti skandaalin, koska Lamarr juoksee siinä alastomana metsissä ja näyttelee naisen orgasmin. Jälkimmäistä ei oltu valkokankaalla ennen nähty, ja alastomuuskin oli tuolloin hyvin, hyvin harvinaista sekä tabu. Yle Teema & Fem klo 21.35
Teemalauantai:
Hedy Lamarr Yle Teema & Fem klo 21.35
Kauneudestaan tunnettu näyttelijä Hedy Lamarr on illan Teemalauantain tähti.

Kotkamillsin muovittomat paperimukit saivat hyvän vastaanoton EU-parlamentissa

Kymen Sanomat 12.10.2018

 

EU:n tavoitteena on vähentää huomattavasti kertakäyttöisten muovien käyttöä 2030-luvulle tultaessa. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri emännöi tiistaina EU-parlamentissa Kotkamills Oy:n tilaisuutta, jossa yhtiön toimitusjohtaja Markku Hämäläinen esitteli juuri kertakäyttömuovidirektiivin valiokuntakäsittelyn alla yhtiön täysin kierrätettävää paperimukia.

— Tapasimme tilaisuudessa suomalaisia ja ulkomaalaisia meppejä, heidän avustajiaan ja erilaisten järjestöjen edustajia. Vastaanotto oli erittäin hyvä. Ihmiset olivat positiivisesti yllättyneitä ja ymmärsivät, että meillä on jo olemassa ratkaisu, jonka ansiosta on mahdollista päästä kokonaan eroon muovista. Jotkut olivat jo siitä kuulleetkin, mutta eivät vielä kaikki.

Ligniini avuksi mukien valmistuksessa

Kotkamillsin paperimukeista ei synny lainkaan mikromuovijätettä. Niiden valmistuksessa käytetään puuraaka-aineen lisäksi pieniä määriä joko bioperäisiä tai fossiilisia raaka-aineita. Mukit täyttävät siitä huolimatta valmisteilla olevan kertakäyttömuovidirektiivin asettamat vaatimukset.

Lisäksi yhtiöllä on Hämäläisen mukaan kapasiteettia tuottaa mukeja koko Eurooppaan, kun uudet säädökset muovia sisältävien mukien vähentämisestä astuvat voimaan.

Kotkamills on myös suunnittelemassa uutta tapaa valmistaa paperimukeja.

— Tulevaisuudessa vaihtoehtona on valmistaa paperimukeja ja muita astioita niin, että niiden päällyste on tehty puupohjaisesta aineesta. Ligniinistä on mahdollista tehdä kaikenlaista, toteaa Hämäläinen.

Muovituotteiden käyttö minimiin

Muovien käyttöä koskevan esityksen tavoitteena on muun muassa suoranaisesti kieltää kertakäyttömuovisien vanupuikkojen, ruokailuvälineiden, lautasien, pillien, juomien sekoitustikkujen ja ilmapallojen varsien käyttö. Täyskiellon lisäksi komissio haluaa myös asettaa tavoitteita kulutuksen vähentämisestä tiettyjen tuotteiden osalta, jotka sisältävät muovia.

Viime päivinä valiokunnassa on käyty keskustelua muun muassa siitä, mitä esitys tarkoittaisi paperimukien osalta. Usein unohdetaan, että paperimukit sisältävät pahvin lisäksi myös ohuen muovisen kalvon, joka suojaa kupin sisäpintaa ja hankaloittaa niiden kierrättämistä.

Maailman ensimmäisen kierrätyslannoitteen valmistus alkaa Kotkassa keväällä — Kehitystyö vei 10 vuotta

Kymen Sanomat, Tiina Katajisto 31.08.2018

Bio A -konseptin keksijä ja yhtiön toimitusjohtaja Jari Järvinen aloitti kehitystyön 10 vuotta sitten. Helmikuussa käynnistyvä tehdas työllistää aluksi kymmenkunta henkilöä, lähivuosina kymmeniä.

Kimmo Seppälä

Bio A:n toimitusjohtaja ja konseptin keksijä Jari Järvinen esittelee kierrätyslannoitetta, jonka teollinen tuotanto alkaa Kotkassa ensi helmikuussa. Järvisen mukaan on tarvittu vuosien ajan valtava määrä työtä, jotta on päästy valmiiseen tuotteeseen.

Kotkalaislähtöinen keksintö, maailman ensimmäinen kierrätyslannoite, muuttui toukokuussa ensimmäisen kerran valmiiksi lannoitteeksi.

Bio A:n toimitusjohtaja ja konseptin keksijä Jari Järvinen kertoo, että koe-erä kylvettiin kesäkuussa Luonnonvarakeskuksen pellolle Jokioisissa, jossa kasvoi kevätvehnää ja -ohraa.

— Pelloilla tehtiin vertailu markkinoiden parhaimpaan kemialliseen lannoitteeseen. Molemmat olivat yhtä tehokkaita, vaikka meidän lannoitteessamme on vähemmän fosforia, Järvinen sanoo.

Lannoitteen koe-erä valmistettiin alan laitoksissa Suomessa. Sunilaan rakenteilla olevaan tehtaaseen koko prosessi tulee samaan tilaan ensimmäistä kertaa. Koeajoja tehdään jo nyt.

Bio A:ssa käytetään raaka-aineina muun muassa paperiteollisuuden ja biokaasulaitosten orgaanista jätettä ja voimalaitosten puhdistettua tuhkaa.

— Koska puolet materiaaleista on kierrätettyjä, tuotteen haitalliset ilmastovaikutukset ovat puolet kemiallisiin lannoitteisiin verrattuna, Järvinen toteaa.

Kemiallisten lannoitteiden tuotanto kuluttaa runsaasti energiaa, lisää hiilidioksidipäästöjä ja niiden käyttö köyhdyttää peltoja, koska ne vähentävät orgaanisen aineksen määrää maaperässä.

Järvinen kertoo Bio A:n lannoitteen sisältävän kalkkia. Kasvin käyttöön vapautuu kaliumia ja fosforia, jota lannoite sisältää puolet vähemmän kemiallisiin lannoitteisiin verrattuna. Näin ollen vesistöönkin päätyy fosforia vähemmän.

Samaan hintaan kuin kemiallista lannoitetta

Suomen pelloille käytetään kaikkiaan 600 000 tonnia lannoitetta vuodessa. Järvisen mukaan Suomessa voitaisiin siirtyä kokonaan kierrätyslannoitteeseen muutaman vuoden kuluttua.

Miksi viljelijä sitten ostaisi kierrätyslannoitetta kemiallisen sijaan? Järvisen mukaan Bio A:n lannoite antaa pelloille samat tarvittavat ravinteet kuin kemiallinenkin lannoite, mutta lisäksi mukana on kalkki, jonka viljelijä saa ilmaiseksi.

Hinnaltaan kierrätyslannoite vastaa kemiallista.

— Silti toiminta kannattaa, koska saamme kolmesta raaka-aineesta kaksi ilmaiseksi.

Hankkeessa on ollut mukana monia suuryhtiöitä, kuten UPM, Stora Enso, Fortum, Neste ja Raisio.

Metsäteollisuutta kierrätyslannoite kiinnostaa, koska sen raaka-aineena käytetään metsäteollisuuden sivujaetta eli prosessista yli jäävää materiaalia, jonka valmistaja joutuu hävittämään. Teollisuus saa säästöjä, kun sen ei tarvitse maksaa sivujakeen hävittämisestä.

Alkuvaiheessa tehdas työllistää vajaat 10 henkilöä. Työntekijöiden rekrytointi alkaa loka—marraskuussa. Haussa on joko opintojen tai töiden kautta osaamisensa saaneita prosessiteollisuuden osaajia. Muutaman vuoden kuluttua tuotantoon tarvitaan kymmeniä henkilöitä.

Järvinen kertoo, että asennustöistä tullaan neuvottelemaan paikallisten yritysten kanssa. Ne ovat etusijalla myös silloin, kun Bio A alkaa laajentaa tuotantoaan.

Ideasta valmiiksi tuotteeksi

Innovaatiosta alkanut pitkä työ on valmistumassa. Bio A:n kierrätyslannoitteen kehitystyö on kestänyt vuosia. Sitkeyttä on tarvittu paitsi kehitystyössä, myös rahoituksen hankkimisessa. Rahoitusta ensimmäisessä vaiheessa on käytössä vajaat 6 miljoonaa euroa, joka on nyt koossa.

Jari Järvinen kuvailee hankkeen markkinoinnissa vaikeinta olleen Suomessa vallitsevan kulttuurin murtaminen. Lannoitteiden tuotanto ja käyttö on vakiintunutta eikä uutta keksintöä ole edes ajateltu.

— Monta kertaa sain kuulla, että jos se olisi noin helppoa, se olisi jo keksitty.

Mitään syytä sille, että kierrätyslannoite keksittiin juuri Kotkassa, ei ole.

— Vastaava olisi voitu tehdä missä tahansa.

Kimmo Seppälä

Kierrätyslannoite on kuivaa raetta.

Matkalla valmiiksi tuotteeksi on ollut monta mutkaa. Järvinen kiittää kehitysyhtiö Cursoria ja sen entistä toimitusjohtajaa Hannu Karavirtaa, joka jaksoi kannustaa.

— Emme luovuttaneet missään kohdassa ja palkintona työstä on tehdas ja investointi Kotkaan, Järvinen toteaa.

Tuotannon alkuun saattamisen kustannukset ovat vajaat 6 miljoonaa euroa. Toiseen vaiheeseen rahoitusta tarvitaan jo 25 miljoonaa euroa. Silloin mukaan tarvitaan rahoittajaa ja yhtiön harkintaa siitä, listautuuko se pörssiin.

Bio A:n pääomistaja on kehitysyhtiö Cursor vajaan 53 prosentin omistuksella. Järvinen itse omistaa yhtiöstä noin 4,5 prosenttia.

Vuosituotanto aluksi 40 000 tonnia

Bio A:n ensimmäisen tehtaan lannoitetuotanto alkaa helmikuussa 2019. Tehdas sijaitsee Sunilassa, entisen Keräyskuidun tiloissa. Paikan valintaan ovat vaikuttaneet riittävän suuri, valmis tila sekä rautatie ja sataman läheisyys.

Tehdas ei aiheuta ympäristöön melua, hajua tai muita päästöjä. Rekkaliikennettä tulee noin kolmen rekan verran päivässä. Tehtaalle haetaan koetoimilupa.

Materiaalista kierrätysmateriaalit, kuten metsäteollisuuden prosesseissa syntyvät tuhka ja liete, tuodaan tehtaalle rekoilla Etelä-Suomen alueelta. Kemiallinen typpiosuus tuodaan junalla Venäjältä.

Ensimmäisessä vaiheessa tehtaan vuosituotanto on 40 000 tonnia ja liikevaihto 10 miljoonaa euroa.

Toisessa vaiheessa parin vuoden sisällä tuotantolinjoja lisätään samaan kiinteistöön ja vuosituotanto nousee 400 000:een tonniin. Liikevaihdon arvioidaan olevan 90 miljoonaa euroa. Mukaan tulee merkittävä biokaasun tuottaja, jonka tehdas kytketään osaksi Bio A:n prosessia. Toiminnasta tehdään YVA eli ympäristövaikutusten arviointimenettely.

Runtech Systems Oy myytiin yhdysvaltalaiselle Gardner Denverille

Kotkan kirjastoon 3D-tulostimia