ULKOTAIDETAPAHTUMA KOUVOLAN KESKUSTAAN

Annika Salmi järjestää Taidepolku Intoa Kouvolan keskustaan. Myös hänen puuveistoksensa ovat esillä. Kuva:Lukas Pearsall

Kymen Innovaatioyhdistyksen jäsen Annika Salmi järjestää tiiminsä kanssa innovatiivisesti toteutettavan näyttelyn tammikuussa 2021.

 Julkaistu 13.12.2020 6:00 Kouvolan Sanomat

Kouvolan keskustaan tulee tammikuussa suuri ulkotaidetapahtuma, jota koronankin on vaikea perua – Taidepolku Intoon osallistuu 28 taiteilijaa ja 37 yritystä

Annika Salmi ja Jenni Emilia tekivät riskiryhmäläisille turvallisen taidetapahtuman. Salmen visiona on luoda tapahtumasta Kouvolan taidetammikuu, valtakunnallisesti tunnettu festivaali.

Annika Salmi järjestää Taidepolku Intoa Kouvolan keskustaan. Myös hänen puuveistoksensa ovat esillä.

Kouvolan keskustassa järjestetään tammikuussa Taidepolku Into, ulkoilmataidenäyttely kaikille.

Tapahtumaa järjestävät Annika Salmi ja Jenni Autio halusivat aktivoida ydinkeskustaa ja tuoda sinne liikettä.

Samalla he halusivat viedä koronan kauhistamat ihmiset ulos kodeistaan.

– Tarkoitus on saada mielen virkeyttä, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Kouvolan keskusta saa harmaassa tammikuussa väriä ja eloa. Monta tärkeää kulmaa nousee tapahtumassa esiin, Autio kertoo.

28 taiteilijaa mukana

Taidepolku Intoon osallistuu 28 taiteilijaa Kouvolasta ja muilta paikkakunnilta. 37 keskustan yrityksen näyteikkunoissa tai niiden lähistöllä voi nähdä taidetta.

Teokset ovat turvallisesti vuorokauden ympäri kaikkien nähtävissä 4. tammikuuta lähtien kuun loppuun saakka.

Taidepolku ulottuu Kouvolan teatterista kävelykatu Manskille ja Poikilo-museoihin.

– Sydäntä lämmittää, että kaikki ovat lähteneet mahtavalla asenteella mukaan. Oma innokkuus on tarttunut muihinkin, Salmi sanoo.

Kesän lopulla Salmi alkoi tehdä ilokseen puutaidetta. Hän kyseli tyhjiä tiloja taidenäyttelylle.

– Kouvolan ydinkeskustan toiminnanjohtaja Kati Klaavuniemen kanssa keksimme ajatuksen, että taideteokset voisi laittaa ulkoilmaan, Salmi kertoo.

Tapahtuma alkoi kasvaa, kun Salmi kontaktoi yrityksiä. Kuusi muuta taiteilijaa lähti mukaan.

– Ajattelin, että saan vain ei-vastauksia. Tulikin vain kyllä-vastauksia. Piti äkkiä saada lisää taiteilijoita tapahtumaan.

Aution, taiteilijanimeltään Jenni Emilian taidetta tulee esille Papulaariin, Kouvolan teatteriin, parturi-kampaamoihin M-roomiin ja Somanaan.

– Katsotaan, riittävätkö tauluni ehkä myös Kouvolan musiikkiin, Autio kertoo.

Valo-, sana- ja äänitaidetta

Kuvataiteen lisäksi Taidepolulla kuullaan musiikkia, valo- ja sanataidetta. Jere Pätäri on tehnyt runoja tähän mennessä yhdenstoista taiteilijan teoksiin.

Kouvolan teatterin puvustaja Leila Kosonen tekee keskustaan suurta valotaideteosta.

DJ Anselmi tekee Spotify-suoratoistopalveluun eri musiikkityylejä sisältäviä kappalelistoja. Taideteoksia katsellessa voi samalla valita korvanappeihinsa jonkun Taidepolun soittolistoista.

Kävelykatu Manskilla soi Junski Hannikaisen tekemä musiikkilista. Poikilon puistossa on kaikkien kuultavana Esa Kotilaisen äänitaideteos.

Joulukuussa puistossa soi yksi Kotilaisen teoksista, tammikuussa toinen ja helmikuussa kolmas.

Kouvolan seurakunnan nuorisopalvelut laittaa keskuskirkon ikkunoihin nuorten taidetta, joka on tehty Kotilaisen puistoon tekemien ääniteosten pohjalta.

– Sääolosuhteiden salliessa Kouvolan nuorisopalvelun nuoret tekevät graffiteja. Nuorten taidetta tulee myös nuorten paikka Nupan ikkunoihin, Salmi kertoo.

Taidetapahtuma etenkin riskiryhmäläisille

Ulkoilmataiteen aika on Salmen mielestä nyt. Koronatilanne on saanut monet sulkeutumaan koteihinsa. Ihmiset eivät ole uskaltaneet lähteä ulos.

Samalla keskusta on ollut tyhjillään.

– Siellä on vielä kivijalkayrityksiä, jotka yrittävät kovasti pysyä pinnalla.

Ajatus Taidepolusta syntyi etenkin koronan riskiryhmäläisiä ajateltaessa. Ulkona voi käydä katsomassa teokset turvavälit pitäen.

Sisätiloihin ei tarvitse mennä ja tilavassa keskustassa väentungosta ei juuri ole.

Tapahtuma kasvoi niin suureksi, että järjestävät eivät ehtineet kysyä kaikkia keskustan yrityksiä ja paikallisia taiteilijoita mukaan.

– Ajalliset resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä. Harmittaa paljon, ettemme pystyneet ottamaan mukaan kaikkia.

Jos kiinnostusta riittää ja rahoitusta, Taidepolku voi saada jatkoa. Siinä voisi Salmen mukaan yhdistää taidetta, musiikkia, liikuntaa ja muita taidemuotoja.

– Tällä hetkellä teen tätä pro bono, ilman mitään palkkiota.

Kouvolan kaupunki on tukenut tapahtuman markkinointia 1950 eurolla. Kymi osakeyhtiön 100-vuotissäätiö tukee järjestämistä Kouvolan ydinkeskusta ry:n kautta.

Taidepolku Into 2022 voisi Salmesta olla suuri tapahtuma, jossa olisi erilaisia yhteistyökumppaneita. Jokin ulkomainen ystävyyskaupunki voisi myös innostua tekemään rinnakkaisfestivaalin tai tapahtuman yhteistyössä.

– Alustavia keskusteluja on jo käyty esimerkiksi Geneven, Sveitsin suuntaan. Voisimme luoda valtakunnallisesti tunnetun Kouvolan taidetammikuun.

Taidepolku Into Kouvolan keskustassa 4.–31.1.2021.

Tapahtuman yhteistyökumppanit

Aito-luontaiskauppa, Mimosan Aito, Nissen, RS-tech, M Room Kouvola, Silmälasimarket, Cappa, Ekoeloa, Ateljee Ajan kello, Korundi, Hupi ja juhla, HJ Suninen, Gastropub Betony, Ramin konditoria, Citybardurilla, Papulaari, Monikulttuurikeskus Saaga, B-fancy, Ritan nauha ja nappi, Lehto, Kuusaan liivishop, La vie de Marrakech, Kouvolan ydinkeskusta ry, Fenno-optiikka Manski, Studio Somana, Sadutar, Instrumentarium, Parturi-kampaamo Priima, Ravintola Ole, Taidekahvila Perkolaattori, Bar cafe Columbia, Sisustus Eloranta, Kouvolan teatteri, Foto Monza ja Mallard's Tattoo.

Listasta voi puuttua vielä osallistujia.

Laawu-konseptia testataan Haminassa

Juho Revon mukaan Laawu-mökeillä ei tavoitella huippuluksusta vaan pelkistetympää ilmaisua. Ensimmäinen kappale on testissä Haminassa.

Kymen Sanomat 24.10.2020

Pitkienhiekkojen leirintäalueella Haminassa on testauksessa Xamk-opiskelijan suunnittelema pikkuinen Laawu-mökki – Vaikka menossa on vasta testaus, kahdesta mökistä on jo tehty kaupat

Xamkissa opiskeleva Juho Repo sai idean pieneen Laawu-mökkiin sukunsa tontilta. Kiinnostusta on riittänyt, vaikka mökkejä ei ole markkinoitu vielä laajemmin.

.

Juho Revon mukaan Laawu-mökeillä ei tavoitella huippuluksusta vaan pelkistetympää ilmaisua. Ensimmäinen kappale on testissä Haminassa.

Kaikki lähti liikkeelle suvun mökkitontilta. Juho Revon isovanhemmat hankkivat aikoinaan Kymenlaaksosta tontin, jonne isoisä teki rakennukset. Sittemmin suku on kasvanut ja tilat käyneet pieniksi.

– Joskus mietittiin sukulaisten kanssa, miten suvun yhteistä mökkiä kehitettäisiin ja saataisiinko sinne lisää pieniä majoitusrakennuksia.

Ideat itivät pitkään kouvolalaisen Revon päässä, mutta nyt nuo mietinnät ovat jalostuneet konkretiaksi. Revon suunnittelema ja rakentama majoitusratkaisu on ollut koekäytössä elokuun lopusta alkaen Haminassa Pitkienhiekkojen leirintäalueella.

Konsepti kantaa nimeä Laawu. Pienen mökin harjakatto on samalla sen seinät. Sisällä on makuutilaa kahdelle hengelle.

Lumikki Haaja

Juho Revon suvussa ja lähipiirissä on ollut yrittäjiä. Hän on aina ihaillut heidän rohkeuttaan riskien ottamiseen oman ja muiden ihmisten toimeentulon eteen.

Kansainvälinen hanke tukena

Ajatus Laawusta alkoi konkretisoitua viime keväänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa, missä Repo, 32, opiskelee liiketalouden tradenomiksi. Hän osallistui tuolloin palvelumuotoilun projektikurssille.

Kotkan kaupungin Meripäivien organisaatio oli tilannut Xamkilta kurssitutkimuksen. Tarkoitus oli selvittää lisämajoitusvaihtoehtoja etenkin Meripäivien ajaksi mutta yleisestikin Kymenlaaksossa.

– Kurssilla oli hyvä, innovatiivinen ryhmä, joka lähti kehittämään ideoita.

Omaa ideaa pyöritellessään Repo etsi vertailukohtia ulkomaita myöten. Hänen mukaansa samantapaisia, jyrkän harjakattoisia rakennuksia on ollut olemassa vuosikymmeniä. Nykyään niitä voi löytää muun muassa Venäjältä, Baltiasta, Pohjois-Amerikasta ja Lapista.

Merkittävä tekijä oli kansainvälinen C3E-hanke, joka lähti tukemaan Laawu-prototyypin valmistamista. Xamkin lisäksi hankkeessa on mukana toimijoita Kouvolasta, Kotkasta, Mikkelistä ja Pietarista.

Yritys toiminnan taustalle

Tilat ensimmäisen Laawu-mallin valmistamiseen löytyivät aikuiskoulutuskeskus Taitajalta, josta Repo sai myös asiantuntija-apua.

– He vuokrasivat minulle tiloja, joissa pääsin tekemään prototyyppiä puupuolen verstaalla.

Työkalut pysyvät Revon käsissä, sillä hän on aiemmin suorittanut rakennusalan perustutkinnon.

Prototyyppiä valmistaessaan Repo huomasi, että toimintaa pyörittämään tarvitaan jonkinlainen yritys. Sellaisen hän perusti alkukesästä.

Juho Repo

Laawu-mökkejä pyritään kehittämään prototyypistä saadun palautteen perusteella.

Kysyntä alkoi välittömästi

Haminan Pitkienhiekkojen leirintäalueen yrittäjät ovat vuokranneet Laawun prototyyppiä asiakkaille, joilta pyydetään palautetta tutkimuslomakkeella. Testijakso jatkuu lokakuun loppuun.

– Sieltä on tullut erittäin hyviä ideoita ja huomioita jo tässä vaiheessa.

Kun mökki tuli näkyville testauksen alkaessa, Revolle alkoi tulla useita kyselyitä, mistä niitä saa ja paljonko ne maksavat. Repo kutsuu tätä positiiviseksi ongelmaksi, joka tuli eteen ilman minkäänlaista markkinointia.

Toistaiseksi kaupat on tehty kahdesta Laawu-mökistä, jotka on tarkoitus valmistaa ja toimittaa ensi vuonna. Yksi on menossa yksityishenkilölle ja toinen yrittäjälle.

– Useita myyntineuvotteluja on käyty. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä.

Repo on iloinen siitä, kuinka hyvin kaikki on sujunut häntä tukeneiden tahojen kanssa projektin eri vaiheissa. Hänen mukaansa tuote olisi täytynyt saada heti myytyä, jos hän olisi lähtenyt edistämään asiaa omin voimin autotallissaan.

– En olisi oikein pystynyt testauttamaan rakennusta. Resurssit eivät ehkä olisi riittäneet siihen.

Lumikki Haaja

Juho Repo asuu perheineen lähellä Kouvolan keskustaa. Perheen ja lähimmäisten tuki on hänelle tärkeää, kun hän opiskelee ja toimii yrittäjänä päivätyön ohella.

Luonto ja elämykset tärkeitä

Laawu on Revolle tällä hetkellä sivutoimista liiketoimintaa, sillä kokopäivätyö VR Transpointilla vie suuren osan hänen ajastaan. Laawua Repo edistää niin paljon kuin hän ehtii ja jaksaa.

– Käytän vapaa-aikaa ja vien tätä pikku askelin eteenpäin.

Repo ei ole projektinsa kanssa yksin, sillä hänellä on jo yhteistyökumppaneita. Heidän kanssaan Repo kehittää liiketoiminnan eri osa-alueita: tuotantoa, markkinointia ja myyntiä. Repo korostaa paikallisuutta ja yhteistyötä kymenlaaksolaisten toimijoiden kanssa.

Hän muistuttaa, että kesällä perustettu yritys on vielä alkutekijöissään.

– Yritämme tehdä asiat innovatiivisesti. Pyrimme pitämään luonnon ja elämykset etusijalla.

Laawu-mökkejä ei markkinoida vielä suuremmin, sillä tuotannossa on vielä asioita selvitettäväksi. Avoinna on esimerkiksi kysymys siitä, missä mökit tullaan rakentamaan.

– Ei ole tarkoitus tehdä sellaista autotallibisnestä, että minä rakennan näitä yksitellen.

Revon mukaan asiassa yritetään toimia mahdollisimman nopeasti, jotta kysyntään pystytään vastaamaan.

Tapahtuma auttaa verkostoitumaan

Tiistaina Juho Repo osallistuu Kuusankosken Patoklubilla järjestettävään Sijoita tulevaisuuteen -tapahtumaan, missä hän edustaa omaa yritystään. Tapahtumassa käsitellään yritysten rahoitusta ja kuullaan kasvuyritysten tarinoita.

Repo on paikalla verkostoitumassa ja hakemassa näkemyksiä liiketoiminnan rakentamiseen.

– Siellä on mielenkiintoisia rahoittajia ja sijoittajia. Olisi mahtavaa, jos syntyisi yhteistyötä jonkin rahoittajan kanssa.

 

Kouvolan Sanomat 24.10.2020 Lumikki Haaja 

Kouvolalaisen Juho Revon suunnittelemaa ja rakentamaa Laawu-mökkiä vasta testataan, mutta kahdesta on jo tehty kaupat – "Pyrimme pitämään luonnon ja elämykset etusijalla"

Xamkissa opiskeleva Juho Repo sai idean pieneen Laawu-mökkiin sukunsa tontilta. Kiinnostusta on riittänyt, vaikka mökkejä ei ole markkinoitu vielä laajemmin.

 

Juho Revon mukaan Laawu-mökeillä ei tavoitella huippuluksusta vaan pelkiste

tympää ilmaisua. Ensimmäinen kappale on testissä Haminassa.

Kaikki lähti liikkeelle suvun mökkitontilta.
Kouvolalaisen Juho Revon isovanhemmat hankkivat aikoinaan Kymenlaaksosta tontin, jonne isoisä teki rakennukset. Sittemmin suku on kasvanut ja tilat käyneet pieniksi.

– Joskus mietittiin sukulaisten kanssa, miten suvun yhteistä mökkiä kehitettäisiin ja saataisiinko sinne lisää pieniä majoitusrakennuksia.

Ideat itivät pitkään Revon päässä, mutta nyt nuo mietinnät ovat jalostuneet konkretiaksi. Revon suunnittelema ja rakentama majoitusratkaisu on ollut koekäytössä elokuun lopusta alkaen Haminassa Pitkienhiekkojen leirintäalueella.

Konsepti kantaa nimeä Laawu. Pienen mökin harjakatto on samalla sen seinät. Sisällä on makuutilaa kahdelle hengelle.

Lumikki Haaja

Valitukset tuottivat keksinnön

Ari Askola sanoo, että uuden suodattimen oikea materiaali löytyi suodatinvaahdosta.

Kouvolan Sanomat 08.10.2020/Katja Juurikko

Kuusankoskelaiset Ari Askola ja Mikko Jokinen kehittelivät talousvesisuodattimen. Keksintö sai alkunsa, kun myynnissä olevista suodattimista alkoi tulla paljon valituksia asiakkailta. Nyt Kouvolassa valmistettavaa suodatinta myydään eri puolilla Suomea.

Kuusankoskelainen Ari Askola on kehittänyt kaverinsa Mikko Jokisen kanssa talousvesisuodattimen. Suodatinta voi käyttää niin järvi- kuin kaivoveteen.

Sekä yrityksen että tuotteen nimi on Fim-Fil.

Askola on työskennellyt Kouvolan Putkityössä LVI-myyjänä 20 vuotta.

Alalla oli jo aiemmin vastaavia suodattimia, joten täysin uutta tuotetta kaksikko ei lähtenyt kehittämään.

– Asiakkailta tuli niin paljon valituksia olemassa olevista suodattimista, että aloimme pohtia, miten suodattimista voisi valmistaa parempia ja kestävämpiä. Tavoitteena oli valmistaa suodatin, joka käy niin kaivo- kuin järvivedelle.

Parin vuoden ajan Askola ja Jokinen tekivät koesuodattimia eri materiaaleista.

– Niitä sitten testattiin ja jaettiin ilmaiseksi koekäyttöön. Otimme palautetta vastaan.

Suodattimia myynnissä ympäri Suomea

Oikea suodattimen materiaali löytyi suodatinvaahdosta.

– Vaahdolle on oma kemiallinen kaavansakin. Vaahto on tehty nimenomaan veden suodatusta varten. Ostamme vaahtoa kouvolalaiselta Recticelliltä.

Kun oikea materiaali oli löytynyt, kaksikko alkoi valmistaa ja myydä suodattimia vuonna 2014. Asiakkaiden reklamaatioista alkanut matka oli päätynyt uuteen tuotteeseen.

Ensimmäiset suodattimet myytiin Kouvolan Putkityölle. Nyt suodattimia on myynnissä ympäri Suomea.

Koesuodattimia Australiaan

Askolan mukaan suodatinkauppa on yhä pienimuotoista.

– Ensi kesänä tapaamme suomalaistaustaisen australialaisen bisnesmiehen, jolle annamme mukaan suodattimia koekäyttöön. Australiassa kolmasosa kaikesta juomavedestä otetaan sadevedestä. Selvitämme, olisiko suodattimille kysyntää sielläkin.

Tukkukauppoihin Askola ja Jokinen eivät ole suodatintaan tarjonneet.

– Homma pysyy paremmin hanskassa, kun myymme LVI-liikkeille.

Kaksikko suunnittelee ja miettii koko ajan uusia kuvioita. Nyt kehittelyssä on tuplasuodatin.

– Tuplasuodattimessa on myös niin sanottu sisäsuodatin. Emme ole voineet vielä tuoda sitä markkinoille, koska asiakas ei voi itse vaihtaa sisäsuodatinta. Toisin sanoen se olisi tässä vaiheessa kertakäyttösuodatin. Koko ajan pohdimme, miten vaihto voitaisiin tehdä.

Katja Juurikko

Ari Askolan mukaan yhtenä unelmana
on suodattimien vienti ulkomaille.
Koesuodatti-
mia lähtee ensi kesänä Australiaan.

Ruotsi ei lämmennyt tarjouskirjeille

Askola sanoo, että 57-vuotiaana hän kuuluu siihen "vanhaan ryhmään", joka on tottunut tekemään kaiken itse.

– Jonkinlainen unelma on, että saisimme viennin vetämään. Ruotsiin lähetimme tarjouskirjeitäkin, mutta ei siellä suodattimille lämmetty. Pitäisi olla läsnä esittelemässä tuotetta paikan päällä. Se taas vaatisi reilusti rahaa.

Kaksikko ei ole ottanut lainaa.

– Omaa rahaa on suodattimen kehittelyyn mennyt noin tuhat euroa. Kun odottelimme ensimmäistä tilausta, tuli se Turusta. Ostaja halusi ostaa vain vaihtosuodattimen.

Kun itse suodatinta ei ollut mennyt vielä minnekään muualle, Askola ja Jokinen tiesivät, että vaihtosuodattimen ostaja tarvitsee myös suodattimen.

– Kerroimme asian tilaajalle, mutta hänestä ei kuulunut kuitenkaan mitään. En tiedä, ostiko hän vaihtosuodattimen sitten koristeeksi.

Kymenlaakson ideakilpailuun voi osallistua marraskuun 15. päivään saakka. Osallistumisohjeet on Kinnon sivuilla osoitteessa kinno.fi/ideakymi.

 

Keltakankaalainen Kimmo Perätalo käytti 80 000–120 000 euroa omaa rahaa metsäkoneen rakentamiseen

Keltakankaalla asuva Kimmo Perätalo sanoo, että hän lähti kehittelemään metsäkonetta
tasaisesta raudasta.

Kouvolan Sanomat 08.10.2020/Katja Juurikko

Kun ei ole käynyt kouluja loppuun asti, on pakko elättää itsensä mielikuvituksella.

Näin sanoo Keltakankaalla asuva metsäalan ammattilainen Kimmo Perätalo. Keltakankaalta löytyy myös hänen ideoimansa, kehittämänsä ja rakentamansa metsäkone.

Perätaloa voi hyvällä syyllä tituleerata keksijäksi. Hän mietti ensin, millainen kone olisi hänelle täydellinen metsätöihin. Sen jälkeen idea alkoi jalostua koneeksi.

– Alun perin idea lähti liikkeelle parikymmentä vuotta sitten, kun työskentelin UPM:llä metsänhoitohommissa. Silloin rakensin ensimmäisen koneen vanhoista osista.

 

Ensimmäinen kone oli hidas

Ensimmäinen itse suunniteltu kone ei kuitenkaan Perätaloa täysin miellyttänyt.

– Tuolla metsäkoneella tehtiin ensimmäinen niin sanottu kellotusajo eli tuottavuuslaskelma. Rovaniemeltä tullut Metsähallituksen mies totesi viikon metsässä olon jälkeen, että koneen jokaisesta nostoliikkeestä pitäisi saada kuusi sekuntia pois.

Kone oli liian hidas. Kellotusajo antoi Perätalolle askelmerkit siitä, mitä korjauksia prototyyppiin pitäisi tehdä.

– Alkoi viritä ajatus, mitä korjauksia koneeseen pitäisi tehdä.

Katja Juurikko

Liikkeelle tasaisesta raudasta

Uutta konetta pohdittiin ja rakennettiin Perätalon mukaan kymmenen vuotta. Nyt uusi metsäkone on valmis.

– Pääosin uusi kone on omaa tuotantoa. Ulkopuolisia insinöörejä käytettiin hydrauliikan suunnittelussa sekä joidenkin sorvausosien valmistamisessa.

Perätalo sanoo lähteneensä liikkeelle tasaisesta raudasta. Osia on ostettu eri paikoista. Esimerkiksi moottorien hinnat ovat 3 500 eurosta ylöspäin.

– Omassa hallissa kone on tehty alusta loppuun. Ensimmäinen kone valmistui vuonna 2004 ja tämä toinen 2017.

Uusi kone on rakennettu niin sanotusti alustakoneeksi. Koneella voi tehdä erilaisia metsätöitä sen mukaan, millainen työkalu koneeseen asennetaan.

Kouvolan Sanomien käydessä paikalla keskiviikkona kone oli varustettu raivaussahalla.

Raivaussahatyö kevyemmäksi

Perätalolla on neljännesvuosisadan kokemus metsätöistä. Alun perin hän teki metsänhoitotöitä raivaussahalla.

– Ajatuksena oli, että jotenkin pitää saada raivaussahatyötä kevyemmäksi. Ampiainen on Suomen metsien vaarallisin asia. Kun raivaussahalla survaiset ampiaispesää, siinä voi käydä huonosti. Koneella työskennellessä on paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä, Perätalo hymähtää.

Varhaisperkausta ja raivausta

Hänen kehittelemällään koneella voi tehdä esimerkiksi taimikkojen varhaisperkausta, nuoren metsän kunnostusraivauksia ja päätehakkuiden ennakkoraivausta.

– Kone kulkee myös syvässä lumessa. Vanhan koneen kanssa tein Metsäliitolle urakkaa Enäjärvellä. Lunta oli noin 60 senttiä, mutta urakka oli tehtävissä.

Neljä mallisuojaa

Koneessa on neljä hyväksyttyä suojattua ominaisuutta eli mallisuojaa. Ne ovat patentin esiasteita.

– Mallisuojat ovat rungon jalkajärjestelmällä, keskinivelratkaisulla, niittolaitteen ohjausjärjestelmällä ja nosturijalalla, Perätalo kertoo.

Keskinivelratkaisulla on myös EU-mallisuoja.

Koneen runko on jalkojen päällä. Kaltevassa rinteessä koneen avulla voi työskennellä oikeassa tasossa.

– Puut kasvavat pystysuoraan kaltevassa rinteessäkin. Kun voi nostaa ja laskea koneen takapäätä esimerkiksi 600 milliä ja etupäätä 400 milliä, taso on kohdillaan.

Pankista röhönauru

Perätalo sanoo hakeneensa ensimmäiselle koneelle rahoitustukea pankista. Tuloksena oli hänen mukaansa röhönauru.

– Sellainen saattaisi jo heikompaa lannistaa.

Perätalo sanookin, että keksinnön laajempi kaupallinen hyödyntäminen vaatisi paljon rahaa.

– En ole oikein rahoituksen kanssa alkanut taistella. Nyt olen ollut muissa töissä rakennuspuolella Vantaalla. Omaa rahaa on koneeseen pantu 80 000–120 000 euroa. Myyntiarvo on 130 000 euroa.

Kokemus opettaa

Jos joku ilmoittaa haluavansa ostaa moisen taimikonhoitokoneen, sellainen rakennetaan.

– Jotkut äijät panevat kaikki rahansa pyörillä varustettuihin harrastuksiin. Tässä on pieni mahdollisuus, että jotain saa takaisinkin, Perätalo miettii.

Yhtenä koneen kehittelyn ja rakentamisen motiivina Perätalolla oli se, että sarjatuotannossa olevien koneiden suunnittelijoilla ei välttämättä ole omakohtaista kokemusta metsätöistä.

– Kokemus opettaa, mitä ominaisuuksia koneelta tarvitaan.

64-vuotias Perätalo on ollut virallisesti eläkkeellä puoli vuotta. Hän ei ole kuitenkaan lopettanut työntekoa eikä uusien koneiden ideointia.

– Itse asiassa olen menossa loppukuusta kaupungin kehitysyhtiöön Kinnoon keskustelemaan uuden koneen mallisuojasta, hän paljastaa.

Kymenlaakson ideakilpailuun voi osallistua marraskuun 15. päivään saakka. Osallistumisohjeet on Kinnon sivuilla osoitteessa kinno.fi/ideakymi. 

Laawu-konsepti

IDEA (Ankkuri 07.10.2020)

- Lähdimme muutamia vuosia sitten etsimään lisämajoitusratkaisuja eri kesätapahtumia ja muita tarpeita varten, kertoo liiketalouden opiskelija Juho Repo Xamkista.

- Siitä lähti vierimään eteenpäin idea pienestä maisemamökistä. Pitkillähiekoilla nyt oleva prototyyppi rakennettiin sillä visiolla, että meillä olisi tarjolla persoonallisia pienrakennuksia, joita pystyisimme toimittamaan asiakkaille...

Päivi Asikainen osallistuu ideakilpailuun

Päivi Asikainen, kuva: Katja Juurakko

Kymen Sanomat: Julkaistu 29.9.2020 15:00TILAAJALLE

Nukenjalat päätyvät mekon helmaan, bändipaidat olkalaukuksi – Päivi Asikainen tekee kirpputorikamasta ainutlaatuisia esineitä

Päivi Asikainen hoitaa kierrätysvaatteiden valmistuksen aina suunnittelusta toteutukseen. Tänä syksynä hän osallistuu Kymenlaakson ideakilpailuun.

Päivi Asikainen ottaa mekon telineestä. Vaaleanpunainen vaate näyttää ylhäältä tavalliselta, mutta alaosasta huomaa äkkiä jotain erityistä.

Helmasta roikkuu irti leikattuja nukenjalkoja.

– Voisin laittaa yritykseni nimeksi ”Ai kamala”, koska se tulee ihmisiltä suusta, Asikainen naurahtaa.

Se ei ole kuitenkaan Asikaisen yrityksen nimi, vaan hän toimii omalla Von Aidainder -brändillään. Asikaisella on kuusankoskelaisessa kellarissa työhuone. Siellä hän suunnittelee ja toteuttaa vaatteita ja laukkuja kierrätysmateriaaleista.

– Näitä ei ole tarkoitettu normikansalaiselle vaan enemmän alakulttuuriin solahtaville henkilöille, Asikainen kuvaa näyttäviä esineitä.

Kapeat rajat ärsyttävät

Kuusankoskelta kotoisn oleva Asikainen kiinnostui vaatteista lukioikäisenä. Tuolloin hän ymmärsi, miten suuri merkitys pukeutumisella on itseilmaisulle. Hän kyllästyi myös siihen, kuinka yhteisölliset normit määrittävät ihmisten pukeutumista, etenkin nuorilla.

– On olemassa älyttömästi vaatteita, värejä ja ideoita. Silti pukeudutaan erittäin pienellä marginaalilla, joka on sosiaalisen hyväksynnän tekemä kapea kuja, Asikainen sanoo.

Lukion jälkeen Asikainen lähti Savonlinnaan opiskelemaan teatteripuvustusta. Tuolloin hän näki teatterin ainoana paikkana, jossa oli vielä "luovaa hulluutta" vaatetuksessa.

Savonlinnassa Asikainen alkoi kiinnostua myös alakulttuureista ja niihin kuuluvien ihmisten vaatteista. Hän alkoi ymmärtää, että pukeutumisen ja vaatetuksen taikaa on teatterin ulkopuolellakin – se pitää vain löytää.

Opiskelut palauttivat Kuusankoskelle

Savonlinnan-vuosien jälkeen Asikainen palasi Kuusankoskelle. Nyt hän opiskelee kolmatta vuotta Xamk-ammattikorkeakoulussa muodin ja puvustuksen linjalla.

Xamkissa Asikainen toimii myös projektipäällikkönä Luova yrittäjyys – Pajalta Ruukkiin -hankkeessa.

– Hanke tarjoaa muotoilun opiskelijoille mahdollisuuden tuotteistaa osaamistaan ja päästä harjoittelemaan myymälätyöskentelyä Kuusankoskella Taideruukissa sijaitsevaan Taideruukki Kauppaan.

Taideruukki Kaupan lisäksi Asikaisen omiin tuotoksiin voi tutustua hänen brändinsä Instagram-tilillä. Sen kautta niitä voi myös tiedustella ostettavaksi. Lisäksi nettikauppa on rakenteilla.

Hutiostokset joutuvat kirpparille

Päivi Asikainen ei halua painostaa ekotekoihin. Hän toivoo ihmisten hankkivan mieleisiään vaatteita ja elävän niiden kanssa onnellisena pitkään.

Asikaisen mukaan ihmiset saattavat päätyä halpoihin hutiostoksiin hetken mielijohteesta, jos oma tyyli ei ole löytynyt.

– Sitten vaate on kahden käyttökerran jälkeen jossain kirpparilla, eikä sillä ole enää missään nimessä samaa arvoa kuin uutena, Asikainen harmittelee.

Asikainen on kuullut monien vaatesuunnittelijoiden suusta, kuinka heitä inspiroivat luonto ja vuodenajat.

– Täytyy sanoa, että se olisi valetta mun kohdalla. Totuus on se, että mua inspiroivat populaarikulttuuri ja alakulttuurit.

Asikainen kuvaa tyyliään värikkääksi ja sarjakuvamaiseksi. Von Aidainder on taas hänen sanojensa mukaan ”anarkistinen pikku antibrändi”.

Pienikin idea voi olla innovaatio

Tänä syksynä Asikainen osallistuu Kymenlaakson ideakilpailuun. Ideakymi-kilpailun tarkoituksena on rohkaista innovatiivisuuteen ja luovuuteen. Kilpailussa palkitaan innovaatioita, keksintöjä tai ideoita, joilla voidaan nähdä olevan kaupallista potentiaalia.

Asikainen on harkinnut osallistumista alusta alkaen. Samalla hän on kuitenkin epäillyt, onko hänen ideansa osallistumisen arvoinen. Ovatko kierrätetyt laukut sellainen innovaatio, jota voisi esitellä?

– Mutta toisaalta ei siinä häviä mitään. Ehkä tämä osoittaa, että innovaation ei tarvitse olla valtavan suuri teollinen ratkaisu. Se voi olla ihan sitä, että tekee laukun eri tavalla, Asikainen pohtii.

Elämä kulkee kohti unelmaa

Voinee sanoa, että Päivi Asikainen elää ja hengittää vaatteita.

Vapaa-ajalla Asikainen valmistaa vaatteita cosplay-harrastukseensa. Hän myös valokuvaa vaatteitaan ja kirjoittaa niistä blogia. Sunnuntaisin Asikainen käy ohjaamassa Kouvolan nuorisopalveluilla cosplay-kerhoa.

Viimeisin vuoden aikana Asikainen on keskittynyt oman yrittäjyytensä kehittämiseen. Yritystoimintaansa hän aikoo panostaa jatkossakin.

Asikainen haaveilee siitä, että hän voisi elättää itsensä ompelemalla vaatteita ja asusteita eettisellä tavalla.

– Olen nyt hirvittävän lähellä unelman toteutumista, Asikainen sanoo.

Kilpailu

Ideakymi

Kilpailuehdotus voi olla esimerkiksi tekninen ratkaisu, tuote tai palvelu.

Ehdotuksen pitää olla uusi, aiemmin julkaisematon ja toteuttamaton.

Ehdotuksen esittäjä voi olla Kymenlaakson alueella asuva tai opiskeleva vähintään 16-vuotias henkilö tai samalla alueella sijaitseva ja toimiva yritys tai muu yhteisö.

Kilpailussa on kolme sarjaa: keksintösarja, liikeideasarja ja ideasarja.

Keksintö- ja liikeideasarjan voittajat saavat 3 000 euroa.

Ideasarjassa jaetaan kolmelle idealle 300 euroa.

Kilpailuaika on 15.9.–15.11.2020.

Kilpailuun osallistutaan lomakkeella Kouvolan kehitysyhtiö Kinnon sivuilla.

Palkinnot jaetaan joulukuussa Kymenlaakson innovaatioseminaarissa.

Kilpailun järjestävät Kymenlaakson innovaatioverkostoon kuuluvat toimijat.

Lähde: Cursorin verkkosivut

 

Ide­a­ky­mi -kil­pai­lul­la ha­e­taan uu­sia kek­sin­tö­jä ja lii­kei­de­oi­ta

Asko Jaakkola, Kuva: Kinno mediapankki

PK Ank/Uutiset
22.9.2020 16:30

Ky­men­laak­sos­sa on pol­kais­tu käyn­tiin ide­a­kil­pai­lu. Tar­koi­tuk­se­na on roh­kais­ta in­no­va­tii­vi­suu­teen ja luo­vuu­teen et­si­mäl­lä, löy­tä­mäl­lä ja pal­kit­se­mal­la in­no­vaa­ti­oi­ta, kek­sin­tö­jä tai ide­oi­ta, joil­la voi­daan näh­dä ole­van kau­pal­lis­ta po­ten­ti­aa­lia.

– Yh­tä­kään uut­ta ide­aa ei pi­täi­si hu­ka­ta, vaan kaik­ki uu­det in­no­vaa­ti­ot oli­si tut­kit­ta­va. Ta­voit­tee­na pi­tää ol­la myös se, et­tä löy­däm­me uut­ta lii­ke­toi­min­taa ja kas­vua yri­tyk­sil­le. Ai­nut­laa­tuis­ta on se, et­tä teem­me asi­as­sa laa­jaa yh­teis­työ­tä koko maa­kun­nan alu­eel­la ja eri toi­mi­joi­den kans­sa uu­sien in­no­vaa­ti­oi­den löy­tä­mi­sek­si. Ide­a­ky­mi -kil­pai­lu on yk­si kei­no roh­kais­ta kek­si­jöi­tä ja yrit­tä­jiä ko­kei­le­maan uu­sia ide­oi­ta, sa­noo tie­dot­tees­sa Team Fin­land kas­vu- ja kan­sain­vä­lis­ty­mis­koor­di­naat­to­ri As­ko Jaak­ko­la Kaak­kois-Suo­men Ely-kes­kuk­ses­ta.

IDE­A­KIL­PAI­LUUN lä­he­tet­tä­vien eh­do­tus­ten si­säl­töä ei ra­ja­ta, ta­voit­tee­na on, et­tä eh­do­tuk­sis­sa ote­taan huo­mi­oon seu­raa­vat Ky­men­laak­son alu­eel­li­set ke­hit­tä­mi­sen pai­no­pis­teet: kes­tä­vä ke­hi­tys sekä lo­gis­tii­kan, bi­o­ta­lou­den ja di­gi­taa­li­suu­den mah­dol­li­suu­det.

– Eh­do­tus voi ol­la esi­mer­kik­si tek­ni­nen rat­kai­su, tuo­te tai pal­ve­lu tai oleel­li­nen tuo­te- tai pal­ve­lu­pa­ran­nus tai pe­rus­tel­tu idea. Eh­do­tuk­sen pi­tää kui­ten­kin ol­la uu­si, ai­em­min jul­kai­se­ma­ton ja to­teut­ta­ma­ton, ker­too tie­dot­tees­sa yri­tys­neu­vo­ja Juk­ka An­ti­la Kou­vo­la In­no­va­ti­o­nis­ta.

KIL­PAI­LU­AI­KAA on 15. mar­ras­kuu­ta as­ti. Lii­kei­dea- ja kek­sin­tö­sar­jo­jen voit­ta­jat pal­ki­taan Kek­sin­tö­sää­ti­ön 3000 eu­ron In­no­Suo­mi-pal­kin­noil­la. Li­säk­si ide­a­sar­jas­sa ja­e­taan muu­ta­ma 300 eu­ron kan­nus­tin­pal­kin­to. Par­haat ide­at pal­ki­taan jou­lu­kuus­sa jär­jes­tet­tä­väs­sä Ky­men­laak­son In­no­vaa­ti­o­se­mi­naa­ris­sa. Ide­a­ky­mi -kil­pai­lu on pi­lot­ti, joka mah­dol­li­ses­ti le­vi­te­tään mui­hin­kin maa­kun­tiin.

KIL­PAI­LUN jär­jes­tä­vät yh­teis­työs­sä Ky­men­laak­son in­no­vaa­ti­o­ver­kos­toon kuu­lu­vat toi­mi­jat: ke­hit­tä­mi­syh­ti­öt Cur­sor Oy ja Kou­vo­la In­no­va­ti­on Oy, Kaak­kois-Suo­men Ely-kes­kus ja Te-toi­mis­to, Kaak­kois-Suo­men am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu Xamk, Ai­kuis­kou­lu­tus Tai­ta­ja, Kot­kan-Ha­mi­nan seu­dun kou­lu­tus­kun­ta­yh­ty­mä Eka­mi, Kou­vo­lan seu­dun am­mat­ti­o­pis­to, Ky­men In­no­vaa­ti­oyh­dis­tys, Ky­men Yrit­tä­jät ja Kek­sin­tö­sää­tiö.

Kil­pai­lun sään­nöt ja osal­lis­tu­mis­lo­ma­ke www.kin­no.fi/ide­a­ky­mi

XAMK ja TAITAJA kannustavat opiskelijoitaan innovatiivisuuteen

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu XAMK ja Aikuiskoulutus Taitaja ovat mukana Kymenlaakson Innovaatioverkostossa ja siten ne ovat mukana myös Ideakymi -kilpailun järjestäjinä. Molemmissa oppilaitoksissa kannustetaan opiskelijoita  innovatiivisuuteen ja yrittäjyyteen opinnoissa ja hanketoiminnassa.

Tuotekehitys kuuluu opintovaatimuksiin

”On hyvä muistaa, että innovaatioista 96 % syntyy arjessa eli suurin osa on keksintöjä, jotka liittyvät arkipäivän toimintaamme. Loput neljä prosenttia keksinnöistä syntyvät tieteellisessä tutkimustoiminnassa. Siten meillä kaikilla on mahdollisuus ideoida ja löytää uusia kaupallistettaviakin innovaatioita”, huomauttaa Leena Kaivola, Aikuiskoulutus Taitajan toimitusjohtaja ja rehtori.

Taitajassa on osaksi perusopintoja otettu mukaan ”Taide ja luova ilmaisu” –kurssi, johon kuuluu myös tuotekehitysosio.

”Kurssilla opetetaan taiteeseen liittyviä perusasioita, mutta opintoihin liittyy tuotekehitysharjoitus. Kannustan opiskelijoitamme ajattelemaan ja näkemään, miten omassa toiminnassa voisi asioita tehdä toisin. Uusia ideoita tarkastellaan myös tuotekehityksen kannalta”, kertoo kurssin opettajana toimiva Kaivola.

Käytetyn vaatteen uusi elämä

Muodin ja puvustuksen opiskelija, XAMK, Päivi Asikainen valmistaa kirppareilta löytämistään vaatteista asusteita, muun muassa laukkuja, ja kankaista uusia vaatteita omalla brändillään Von Aidainder, jota hän markkinoi pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Hänen tavoitteenaan on toimia tulevaisuudessa yrittäjänä muodin ja vaatteiden parissa.

”Haluan omalla brändilläni vastata tähän nykyiseen vaatealan ahdinkoon, jossa tavoitteena on luoda pikamuotia ja siten saastuttaa ympäristöä. Luonnehdin Von Aidainderia anarkistiseksi pikku antibrändiksi”, Asikainen naurahtaa.

Hän myös vetää ammattikorkeakoulun hanketta Luova yrittäjyys – Pajalta Ruukkiin, jonka tavoitteena on innostaa muotoilun opiskelijoita tuotteistamaan osaamisensa ja kokeilemaan yrittäjyyttä oikeassa myymäläympäristössä. Opiskelijat myyvät omia tuotteitaan Taideruukki Kauppa -myymälässä Kuusankoskella yhdellä Taideruukin ja lähiseutujen yrittäjien kanssa. Päivi Asikainen hakee itse tuntumaa liiketoimintaan kevytyrittäjänä ja suunnitelmissa on oma verkkokauppa.

”Pidän Ideakymi –kilpailua hyvänä mahdollisuutena myös opiskelijoille päästä testaamaan omia ideoitaan ja niiden mahdollisuuksia liiketoiminnaksi”, Asikainen toteaa.

Maakunnallisen Ideakymi –kilpailun ehdotukset pyydetään lähettämään 15.11.2020 mennessä, lisätietoa ja kilpailulomakkeen löydät Kinnon sivuilta.

Ideakymi -kilpailun järjestävät yhteistyössä Kymenlaakson innovaatioverkoston toimijat:

kehittämisyhtiöt Cursor Oy ja Kouvola Innovation Oy, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Aikuiskoulutus Taitaja, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami, Kouvolan seudun ammattiopisto, Kymen Innovaatioyhdistys ry, Kymen Yrittäjät ry ja Keksintösäätiö.

 

Idea- ja keksintökilpailu

Luonnontuotteiden talteenoton tehostamiseksi

Metsämarjat kiinnostavat maailmalla. Suomessa ei ole riittävästi poimijoita niiden tehokkaaseen talteenottoon. Arktiset Aromit ry ja Keksintösäätiö sr etsivät kaikille avoimen keksintökilpailun avulla ideoita, laitteita ja menetelmiä metsämarjojen poiminnan ja kuljetuksen tehostamiseen. Kehitä laite tai idea laitteesta tai menetelmästä, jolla marjat saadaan nykyistä nopeammin ja vaivattomammin talteen ja pois metsästä kansalaisten, kauppojen ja vientiteollisuuden tarpeisiin.

Idea- ja keksintökilpailu käynnistyy 15.7.2020 ja päättyy A sarjan osalta 31.10.2020 ja B sarjan osalta 28.2.2021. Kilpailuun osallistutaan vapaamuotoisin kilpailuehdotuksin. Kilpailun säännöt tarkempine ohjeineen löytyvät 20.7.2020 lähtien järjestäjien sivuilta: www.keksintosaatio.fi/kilpailu ja www.arktisetaromit.fi tai ne voi myös pyytää järjestäjiltä.

Maa- ja metsätalousministeriö tukee ideakilpailun toteutusta. Kilpailun suojelijana toimii maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Lisätietoja: Arktiset Aromit ry Kauppakatu 20 89600 SUOMUSSALMI puh. 08 6155 5590 info@arctic-flavours.fi www.arktisetaromit.fi Keksintösäätiö sr PL 382 02151 Espoo             puh. 0500 721789 kilpailu@keksintosaatio

EDU-innovaatiokilpailu

 

EDU-innovaatiokilpailun

Event information

Aloituspäivämäärä
 
24.9.2020 klo 15:00
Päättymispäivä
 
24.9.2020 klo 17:00
Tapahtumakaupunki
Webinaari

Ultrahack ja Business Finlandin koordinoima KEINO-verkoston opetustoimen kehittäjäryhmä järjestävät syksyllä 2020 opetustoimen hankintoihin keskittyvän EDU-innovaatiokilpailun. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa edtech-ekosysteemiä ja osallistaa hankintoihin toimittajia, esimerkiksi startup-yrityksiä, jotka tyypillisesti eivät osallistu perinteiseen opetusalan hankintaan. Lisäksi tavoitteena on rohkaista julkistoimijoita käyttämään uusia hankintamenetelmiä.
 
Innovaatiokilpailun haasteenasettajia, eli hankinnan toteuttajia, ovat Espoon ja Vantaan kaupungit. Espoo hankkii uutta teknologiaa ja palveluja opetustoimeen, Vantaan hankinnan kohde tarkentuu julkistustilaisuudessa. Innovaatiokilpailua hyödynnetään hankintojen markkinakartoitusvaiheessa.
 
Torstaina 24. syyskuuta webinaarina järjestettävässä julkistustilaisuudessa opetusalan yritykset sekä muut alan toimijat kuulevat:

  • Espoon ja Vantaan innovaatiokilpailuun asettamien haasteiden sisällön ja tavoitteet,
  • kokemuksia innovaatiokilpailun hyödyntämisestä osana innovatiivista hankintaa,
  • syksyn kilpailun aikataulun ja tarkemmat ohjeet osallistumiseen

 
EDU-innovaatiokilpailujen hankintojen suuruusluokka tulee olemaan vuositasolla 100 000 - 250 000€ ja ne toteutetaan vuosina 2020-2022.
 
Ilmoittaudu mukaan kilpailun julkaisutilaisuuteen viimeistään 21.9.2020 täältä.

Keksintösäätiölle uusi hallituksen puheenjohtaja

Juhani Talvela

Tekn.lis. Juhani Talvela on valittu Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtajaksi OTK Urho Ilmosen jälkeen. Ilmonen jatkaa hallituksen jäsenenä.

Talvela on kokenut yrittäjä ja liiketoimintaosaaja. Hän luopui v. 2013 yrityskaupalla v. 1995 perustamistaan yhtiöistä ja on jatkanut yrittäjyyden ja strategisen kehittämisen työtä useiden startup- ja pienten yritysten kanssa. Talvela toimii Aalto yliopistossa ja LUT yliopistossa, jonne hän parhaillaan viimeistelee teknologiajohtamisen alaan kuuluvaa väitöskirjaansa pienten yritysten kyvykkyydestä hyödyntää patenttijärjestelmää.
Talvelan näkemyksen mukaan Suomen tulevaisuuden tulee perustua osaamiseen ja innovaatioihin, ja tässä on Keksintösäätiölle paljon tekemistä. Säätiön pitkä kokemus ja hyvä maine keksintöasioiden edistäjänä Suomessa on yhä enemmän tarpeen. Tässä ytimessä ovat keksintöjen potentiaalin tunnistaminen ja kaupallinen hyödyntäminen, IPR suojauksien oikeanlaatuinen hyödyntäminen, sekä globaaleille markkinoille tähtäävä, menestyvä ja työpaikkoja luova yrittäjyys.

Keksintösäätiön hallituksen kokoonpano 2020-2021:
Juhani Talvela varsinainen jäsen puheenjohtaja
Niklas Bruun varsinainen jäsen
Marcus Norrgård varajäsen
Timo Nyberg varsinainen jäsen
Maria Rehbinder varajäsen
Petri Peltonen varsinainen jäsen varapuheenjohtaja
Yrjö Rinta-Jouppi varajäsen
Matti Vesterinen varsinainen jäsen
Markku Merovuo varajäsen
Tord Langenskiöld varsinainen jäsen
Kristian Luoto varajäsen
Urho Ilmonen varsinainen jäsen
Pekka Salmi varajäsen
Mika Kuismanen varsinainen jäsen
Thomas Palmgren varajäsen

Hallituksessa ovat edustettuina Suomen Yrittäjät, IPRUC (korkeakoulujen yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on edistää IPR-koulutusta Suomessa), Suomen Patenttiasiamiesyhdistys sekä Suomen Keksijäin keskusliitto.

InnoSuomi TV Kaakkois-Suomessa

InnoSuomi Alfa TV:n jakso 7 nähdään uusintana keskiviikkona 06.05. klo 17.00. Jakso painottuu Kaakkois-Suomeen. Kuullaan yritystarinat Juha Karvinen (Ecopump Oy - Runtech Oy) ja Yritystarina Veli Hyyryläinen (Elementit E Oy.

Pitchausosiossa Heidi Sjögren perehdyttää katsojat Kaakkois-Suomen amk:n Ship Start Up Festivaaliin. Studiovieraana on Businessenkeli Ali Omar.

Suomesta puuttuu systemaattinen alkupään innovaationeuvonta. Tätä mustaa aukkoa lähdettiin Kaakkois-Suomessa paikkaamaan "Ideasta innovaatioksi kasvupilotilla" Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen rahoituksella. Täydennykseksi on nyt saatu muutakin rahoitusta. Toteutuksesta vastaavat Kymenlaakson innovaatioverkosto ja BusinessMill Etelä-Karjalassa.

InnoSuomi TV:n jaksot ovat katsottavissa myös Youtubessa https://www.kansalaismedia.com/innosuomi

 

 

InnoSuomi TV alkaa la 21.03. klo 17.30 Alfa-kanavalla

 

InnoSuomi-ohjelmasarjan keskiössä ovat suomalaiset keksijät keksintöineen, erilaiset startupit ja alan asiantuntijat. Innovaatiot ovat talouden kasvun edellytys ja siksi Suomen hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeitä. InnoSuomen ensimmäisessä jaksossa esillä on Keksintösäätiön toiminta ja tutustumme Flexoundin äänentoistojärjestelmään, jossa tuntoaisti on oleellinen osa kuuntelukokemusta, haastateltavina ovat keksijä Jukka Linjama ja toimitusjohtaja Mervi Heinaro. Ohjelman pitchausosuudessa meille esitellään kosketusvapaa sähkölukon hallintajärjestelmä, jota on mahdollista käyttää pelkästään biometrisilla tunnisteilla. Jokaisessa InnoSuomi-ohjelmasarjan jaksossa tapaamme myös arvovaltaisen studiovieraan. Tällä kertaa Reidar Waseniuksen haastateltavana keksintöjen suojaamisesta on Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Antti Riivari.

Näin olet luova

HS 07.03.2020 (lyhennelmä) Juha Riihimäki

Luovuutta pidetään harvojen ja valittujen synnyinlahjana. Tämän myytin veljekset Lauri ja Paavo Järvilehto haluavat murtaa. Luovuus ja ideat asuvat meissä kaikissa – ja Järvilehdot tietävät, miten ne houkutellaan esiin.

        -----------------------------

Järvilehtojen työkaluja luovuuteen:

1. Tee asioita: aloita nyt heti uuden työn tai ajatuksen kehittely.

2. Kerää muistiinpanoja: pidä aina mukana muistiinpanoväline (esimerkiksi vihko tai puhelin). Kirjaa ideat ylös heti.

3. Kerää idea-arkistoa. Lajittele oivallukset niin, että pääset ideoihisi käsiksi pitkänkin ajan kuluttua.

4. Mielikuvaharjoittele: käy läpi mielessäsi, miten työskentely sujuu jouhevasti ennen työn aloittamista. Keskity tekemiseen, älä lopputulokseen.

5. Lue paljon ja matkusta. Lataa mieleesi näin uusia ajatuksia ja oivalluksia.

6. Pyydä kommentteja kaverilta. Valitse pari tuttavaa, joiden uskot ymmärtävän työtäsi ja pyydä kommentteja siinä vaiheessa, kun työ ei etene tai kun työ on mielestäsi lähes valmis.

7. Päästä irti ajoissa. Kun olet hionut työtäsi tarpeeksi, tee pieni loppusilaus ja päästä irti. Luova työ ei ole koskaan täysin valmis.

 

Facebook: ELOA JA ILOA KAAKKOIS-SUOMEEN

Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen eli kulttuurista hyvinvointia kuntalaisille on vuosien 2020-21 aikana toteutuva alueellinen kehittämistehtävä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Päätavoite on kehittää luovan alan, taiteen ja kulttuurin yhteistoimintaa ja toimintamalleja, jotta kuntalaisille tuotettavat kulttuuripalvelut ja muu toiminta vahvistavat asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta.

Kehittämistehtävästä vastaa päätoteuttajana Xamk ja osatoteuttajana LAB. Rahoitus OKM.

#eloailoa #luovaxamk #xamk #LABfinland #okmfi

Projektin projektipäällikkö Piia Klemola Xamk:sta avasi projektin sisältöä Kymen Sanomien mielipide-sivulla 06.03.2020 ja totesi lisäksi mm. seuraavaa: "On olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen auttaa parantamaan terveyttä ja hyvinvointia".

 

 

 

Ennätysmäärä uusia jäseniä

Kouvolan Porukkatalolla 12.02.2020 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin ennätysmäärä uusia jäseniä. Kuudesta uudesta jäsenestä on neljä on Kouvolan ja kaksi Kotkan-Haminan seudulta.

Keksintökilpailu Kaakonkulma – Viipuri

Keksintökilpailu on Virolahden ja Miehikkälän eräänlainen muunnelma Kotkan ja Kouvolan kannustinrahasta. Aloitteen kilpailusta teki Kymenlaakson Venäjänkaupan kilta. Sitä on kehitelty eteenpäin Killan, Kymen Innovaatioyhdistyksen, Interfinnin ja Viipurin alueen pk-yritysten kehittämisorganisaation kanssa.

Viipurilaisten kanssa on kokoustettu pari kertaa ja sopimus ja kilpailun säännöt ovat valmistumassa. Teemana on matkailu.

Patoklubin seminaari 03.12.2019 Kuusankoskella

INNOSUOMI - kekseliäs ohjelma

Lehdistötiedote

InnoSuomi - innovatiivinen monikanavamedia - on keksijöitä ja heidän keksintöjään esittelevä 8 osainen ohjelmasarja. Se on kannustava keksijöiden, innovaattoreiden ja startup-yritysten ideoiden, tuotteiden, palvelujen tai digimallinnosten asiantunteva ja kiinnostava tunnetuksi tekijä. InnoSuomi todistaa keksintöjen keskeisen merkityksen innovaatioiden ytimenä ja samalla hyvinvointiyhteiskunnan merkittävänä perustana. Kukin ohjelma nostaa kiinnostavan tarinan ja henkilön kautta aluksi esiin tärkeän pääteeman, esittelee asian ja kuulee siitä tietäviä. InnoSuomi tuo esiin keksijöitä, startup yrityksiä tai antaa aikaa ideaesittelyille. Startupeja tullaan esittelemään sekä pitchauksin että haastatteluin. InnoSuomi studio. Jokaiseen ohjelmaan kuuluu myös studio-osuus, jossa vaikuttaja-, vaikuttavuus- sankari-, tai keksijäpersoonaa lähestytään kunkin jakson pääteemasta kuultuna. Jaksojen teemoja ovat mm. rahoitus, naiset keksijöinä, ideasta innovaatioksi ja kuinka Suomi pärjää innovaatioissa? Lisäksi Innovaattori-verkkotyökalumme antaa mahdollisuuden joko kehittää digitaalisesti ryhmäosaamisen tai yhteistekemisen muodossa esitettyä ideaa tai innovaatiota tai mitata hankkeen suosiota ja hankkia arvioita yleisöltä. Lähetysajat AlfaTV:llä: Ensimmäinen lähetys lauantaisin 21.3. alkaen klo 17.30 ja toinen lähetys keskiviikkoisin klo 18.00. Ohjelma on esillä vahvasti myös monikanavaisena, sillä on esimerkiksi oma YouTube-kanava 


Lisätiedot: Juha Kakkuri 040-5102566 juha.kakkuri@saunalahti.fi