Muiden koronaideasivustot: Tekniikan maailma

Geely Icon on mikrobisuodattimilla varustettu

 


IDEA: Autoteollisuus on reagoinut nopeasti siihen, millaisia huolia koronavirus on herättänyt autoilijoissa. Kiinalaisyhtiö Geely esitteli jo talvella uuden Icon-mallinsa, joka on varustettu mikrobisuodattimilla. Suodattamien tarkoitus on tietenkin ehkäistä muitakin bakteereita ja hiukkasia pääsemästä auton sisätiloihin, mutta yhtiö lupaa sen olevan N95-sertifioitu ja estävän 95 prosenttia hiukkasista pääsemästä autoon.

LÄHDEGeely

Katso lisää ideoita: Vinkkaa ideoistasi osoitteeseen tekniikanmaailma@otavamedia.fi! Sivua on päivitetty viimeksi 19.6.2020.

Coppar Shield


Suojaa ostoskärryt, kaiteet, julkisen liikenteen kahvat jne.)

Laboratoriotutkimus osoittaa, että Copper Shieldillä olleiden SARS-CoV-2 (COVID-19) viruksien tuhoutuminen alkoi välittömästi, ja olivat hävinneet kokonaan muutamassa minuutissa.

Suojaa Copper Shieldillä usein koskettuja pintoja. (Ostoskärryt, kaiteet, julkisen liikenteen kahvat jne.)
Valmistamme Copper Shieldin juuri haluamasi kokoisena ja käyttökohteeseen sopivana.

  • Ehkäisee bakteerien ja virusten leviämistä.
  • Ominaisuus luontaisesti hygieenisenä materiaalina on paljon tehokkaampi,
    kuin ruostumattomassa teräksessä ja muissa materiaaleissa.
  • Ainoa EPA:n rekisteröimä luontaisesti hygieeninen metallimateriaali (Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto).
  • Luonnollinen kuluminen ei heikennä tehokkuutta.
  • Turvallinen ihmisille ja luonnolle.
  • Kuparilla on luontainen ominaisuus ehkäistä bakteerien ja virusten kasvua, lisääntymistä ja leviämistä, ilman kemikaaleja.
  • Kierrätettävä.

Katso lisää: printworld.fi

 

Suojavisiiri

Raimo Kaukinen, kuva:Kinno mediapankki

Kymen Innovaatioyhdistys on jäsenenä Kymenlaakson innovaatioverkostossa, johon kuuluvat kaikki maakuntamme keskeiset innovaatioiden edistäjäorganisaatiot. Verkosto käynnisti 21.09.2020 tiedotustilaisuudessa Ideakymi-ideakilpailun. Katso lisää linkistä kinno.fi/ideakymi .

Tilaisuutta elävöittämään paikalle oli kutsuttu Spede Pasasen pitkäaikainen sarjakeksijä Raimo Kaukinen kertomaan keksijätaipaleestaan. Samalla hän esitteli yrityksensä Spede-idea Oy:n viimeisimmän korona-keksinnön, Suojavisiirin.  

Suojavisiiri

Suojaa silmät, suun, nenän ja hiukset julkisilla paikoilla

Patentoitu suomalainen suojavisiiri-innovaatio, joka on tarkoitettu aikuisten ja lasten suojaamiseen kasvoihin kohdistuvilta roiskeilta. Suojavisiiri on suunniteltu suojaamaan silmiä, nenää, suuta ja hiuksia. Yhdessä päähineen kaarevan lipan kanssa muodostaa erittäin ergonomisen ja suojaavan kokonaisuuden roiskeilta ja pienhiukkasilta.

  • Uudelleen käytettävä desinfioinnin tai lämpimän saippuapesun jälkeen

 

  • Toimitetaan molemmin puolin irrotettavan suojakalvon kanssa

 

  • Suojavisiiriä voi käyttää silmälasien kanssa

 

  • Etäisyys kasvoihin on helposti säädettävissä

Mittaus osoitti: metron ovenkahvassa voi olla enemmän mikrobeja kuin miestenvessassa

Nanoksi on pandemian aikana pinnoittanut nanopinnoitteella kaikkiaan satoja kohteita: esimerkiksi sairaaloita, hoivakoteja, ruokakauppoja, liikennevälineitä ja huvipuistoja.

Antimikrobisiin pinnoituksiin erikoistuneen Nanoksi Finlandin mittaukset todistavat, että metron ovenkahvassa tai liukuportaiden käsinojassa voi olla yhtä paljon mikrobeja kuin miestenvessan lavuaarissa. Nanoksi tutki pintojen puhtautta ATP-hygieniamittarilla julkisissa tiloissa ennen ja jälkeen pinnoituksen. Useimmissa tiloissa pintojen mikrobikuormasta kertovat arvot nousivat huomattavan korkeisiin lukemiin ennen pinnoitusta. Pinnoituksella pinnasta voidaan saada yhtä puhdas kuin sairaalan leikkausosastolla. Likaiset pinnat aiheuttavat Suomessa tuhansia hengitystieinfektioita joka vuosi.

Nanoksi on kuluneen kevään ja kesän aikana tehnyt antimikrobisia valokatalyysipinnoituksia satoihin kohteisiin ympäri Suomen. Nanopinnoitteella on käsitelty esimerkiksi sairaaloita, hoivakoteja, myymälöitä, kouluja, liikennevälineitä ja vapaa-ajanviettotiloja.

Nanoksin itsedesinfioituva, huonevaloa hyödyntävä katalyysipinnoite tuhoaa pinnoilta vaipalliset virukset ja bakteerit. Pinnoitteesta on huomattava hyöty koronaviruspandemiassa, tarttuuhan koronavirus paitsi pisaratartuntana, myös pinnoilta.

– Mittaamme kohteessa pinnan mikrobikuorman niin sanotulla ATP-mittarilla ennen ja jälkeen nanopinnoituksen. Työssä olemme havainneet, että esimerkiksi ovenkahvat sisältävät yleensä jopa tuhat kertaa enemmän mikrobeja kuin käsittelymme jälkeen. Nanopinnoituksen avulla pinnasta voidaan saada yhtä puhdas kuin sairaalan leikkausosastolla, Nanoksin toimitusjohtaja Jukka Laks kertoo.

Metron ovenkahva likaisempi kuin miestenvessa

Nanoksi suoritti mittauksia kesäkuussa useissa erilaisissa kohteissa luminometrillä eli ATP-mittarilla, joita käytetään yleisesti osana elintarvike- ja siivousalan omavalvontaa. Mitä suurempi mittarin RLU-arvo on, sitä enemmän pinnalla on likaa.

­– Esimerkiksi metron ovenkahvan RLU-arvo ennen nanopinnoitusta oli lähes 30 000, mutta nanopinnoituksen jälkeen arvo oli 210. Vertailun vuoksi tavallisilla sairaalaosastoilla hyväksyttävä arvo on 450 RLU. Teho- ja leikkausosastoilla arvon tulee olla alle 250 RLU.

Nanoksin mittaukset osoittivat myös, että metron ovenkahvassa ja liukuportaiden käsinojassa voi olla vielä suurempi tai yhtä suuri määrä mikrobeja kuin wc-tiloissa.

Mittauksen mukaan eräässä kohteessa julkisen miestenvessan lavuaarin RLU-arvo oli ennen nanopinnoitusta runsaat 23 000. Liukuportaiden käsinojan arvo ennen pinnoitusta oli lähes 20 000. Nanopinnoituksella lavuaarin RLU-arvo saatiin laskettua lukemaan 9 ja liukuportaiden käsinojan arvo 53:een.

Satatuhatta infektiota vuodessa – ilman koronavirusta

Jukka Laks korostaa, että koronaviruksen vuoksi pintojen puhtaus on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Mikrobit kuten virukset ja bakteerit viihtyvät likaisilla pinnoilla, ja kosteilla pinnoilla ne myös lisääntyvät. Jos pinnalla on likaa tai kosteutta sen suojana, taudinaiheuttajat voivat säilyä elossa päiväkausia. Vastuu pintojen puhtaanapidosta on kiinteistön omistajalla ja liiketoiminnan harjoittajalla.

– Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan jopa 100 000 suomalaista sairastaa vuosittain jonkin infektion. Näistä joka kolmannen eli noin 30 000 aiheuttaa influenssa A tai B. Nämä luvut eivät vielä pidä sisällään koronavirus-infektioita, Nanoksin tuotekehityksestä vastaava tutkija, fyysikko Pasi Keinänen huomauttaa.

– Moni suomalainen organisaatio haluaa nyt tehdä kaikkensa – ja vielä vähän enemmän – estääkseen koronaviruksen leviämisen tiloissaan. Vallitsevassa tilanteessa todellista yhteiskuntavastuuta onkin tehdä pakollisiin minimivaatimuksiin verrattuna hieman enemmän asiakkaiden ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden hyväksi, Nanoksin toimitusjohtaja Jukka Laks jatkaa.

Nanopinnoite pitää pinnat puhtaana vuoden ajan

Nanoksin nanopinnoitus vähentää virusten ja bakteerien määrää pinnoilla ja sisäilmassa. Pinnoite desinfioi itsensä, kun siihen kohdistuu valoa. Ilmiötä sanotaan valokatalyysiksi.

Valokatalyysissä valon avulla käynnistyy kemiallinen reaktio, jossa vapautuvat happiradikaalit reagoivat pinnalla olevien mikrobien kanssa ja tuhoavat ne. Valokatalyyttinen pinnoite tappaa näin viruksia, bakteereja, homeitiöitä ja muita haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.

Tampereen yliopiston tutkimus on vahvistanut, että Nanoksin pinnoitteet toimivat. Laaduntarkastusyhtiö SGS Groupin selvitys puolestaan osoitti, että Nanoksin käyttämä katalyysimateriaali tuhosi normaalissa huonevalossa 98 prosenttia influenssaviruksista kahdessa tunnissa.

Nanoksi on tehnyt valokatalyysipinnoituksia kolmen vuoden ajan. Nanopinnoite pitää pinnan hygieenisenä vuoden ajan toisin kuin monet desinfioivat kemikaalit. Pinnoite on näkymätön, kemikaaliton ja käyttäjälleen täysin turvallinen.

Ruiskutettava pinnoite aktivoituu jo vuorokauden sisällä pinnoitustöiden aloittamisesta ja se voidaan asentaa joko jälkiasennuksena tai uudiskohteisiin. Kuivuessaan pinnoite muodostaa pinnalle näkymättömän, joustavan ja hengittävän suojan.

Valokatalyysia käytetään Suomessa yleisesti, kun esimerkiksi vettä ja ilmaa puhdistetaan erilaisista haitta-aineista. Valokatalyysissa tapahtuvaan reaktioon tarvitaan katalyyttinä toimiva aine, esimerkiksi titaanidioksidi. Se on myrkytöntä ja turvallista ainetta, jota käytetään yleisesti mm. elintarviketeollisuudessa, maaleissa, hammastahnoissa, aurinkovoiteissa ja makeisissa.

Julkisten tilojen mikrobimääriä ennen ja jälkeen nanopinnoituksen (RLU)

Kohde

Ennen

Jälkeen

Metron ovenkahva

29 805

210

Miestenvessan lavuaari

23 643

9

Liukuportaiden käsinoja

19 800

53

Hissin nappula

14 262

76

Myymälän ovenkahva

4 849

219

Yhteyshenkilöt

Jukka Laks
toimitusjohtaja
Nanoksi Finland Oy
jukka.laks@nanoksi.com
p. 040 735 8962

Pasi Keinänen
tuotekehitysvastaava
Nanoksi Finland Oy
pasi.keinanen@nanoksi.com
p. 040 440 4355

Innorent kehitti ostoskärryjen desinfiointilaitteen - ensimmäiset pilotit jo käynnissä

Kärryn tai korin desinfiointi vie vain aikaa joitakin sekunteja

Päivittäistavarakauppojen ongelma asiakkaiden käytössä olevien ostoskärryjen desinfioimisesta on ratkaistu. Covid-19 viruksen leviämisen estämisen yhtenä toimena kaupat ovat tähän saakka desinfioineet kärryjä ja koreja käsin. Tämä on sitonut kaupan työpanosta. Nyt markkinoille tuodaan ensimmäisenä Suomessa vähittäiskaupoille tarkoitetut desinfiointilaitteet, jonne kuluttaja itse työntää kärryn tai ostoskorin ennen ostosten teon aloittamista. 

Halleja ja autopesulakokonaisuuksia toimittava Innorent on valjastanut pesulaiteosaamisensa korona-ajan käyttöön. Innorentin tuotekehityskumppanina ja laitteen kemikaalitoimittajana on kotimainen, kaksikymmentä vuotta teknokemian alalla toiminut Finn-Elox, jonka puhtaanapitokemikaaleja käytetään ympäri maailmaa eri toimialoilla, koneurakoinnista maatalouteen.

Kärryn tai korin desinfiointi vie vain aikaa joitakin sekunteja. Aine tulee matalapainesumuna pinnoille, erityisesti kahvoille, joista otetaan kiinni. Laitteen käynnistys tapahtuu ilman kontaktia käden heilautuksella.

"On ollut todella innostavaa tehdä yhdessä työtä, jolla on iso yhteiskunnallinen merkitys. Nyt tehdään kaupassa käynnistä turvallisempaa ja taistellaan yhdessä virusta - nykyistä ja tulevia vastaan", toteaa Innorentin Tuomo Huhtanen.

Laitteistoon soveltuvan desinfiointiaineen pitää täyttää korkeat vaatimukset liittyen käyttäjäystävällisyyteen, vaikutusaikaan ja paloturvallisuuteen. Tästä teknologiasta tekee erityisen hienon se, että laitteen järjestelmä kierrättää samaa kemikaalia. Se säästää kemikaalikuluissa ja on myös ekologisesti järkevää sekä vapauttaa osaltaan taas kaupan resursseja.

Sekä itse desinfiointilaite että siinä käytössä oleva desinfiointimenetelmä on patentoitu. Myös käytettävä kemikaali on patentoitu ja sama desinfioiva aine on käytössä myös sairaaloissa.

"Innorentin ensimmäisen yhteydenoton jälkeen projektiin mukaan lähteminen oli meille heti selvää. Haluamme osaltamme olla vähentämässä koronan aiheuttamaa kärsimystä Suomessa ja maailmalla. Asiat alkoivat edetä nopeasti kun saimme varmuuden laitteeseen soveltuvan desinfiointiaineen valmistukseen kesäkuussa. Maailman johtava desinfiointipuolen raaka-aineiden valmistaja vahvisti olevansa mukana projektissa 100 %:sti", kertoo Finn-Eloxin toimitusjohtaja Jussi-Pekka Martikainen.

Tuotteen valmistus on aloitettu elokuun lopussa Lempäälässä. Valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden saatavuus on varmistettu ennakoimalla suuri aloitusmenekki. Välivarastoinnit on otettu huomioon, mikäli esimerkiksi rajoja joudutaan laittamaan taas kiinni syksyn kuluessa. Tuotanto pääsee täyteen vauhtiin 2-3 viikossa.

"Haluamme saada suomalaisen osaamisen myös maailmalle. Desinfiointiaineen ja laitteiston mahdollisuudet vientiin on varmistettu tuotteen formulaatiolla, joka on patentoitu ja käytössä sairaaloissa, hoitolaitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja elintarvikelaitoksissa Euroopassa. Tässä on mahdollisuudet erittäin hienoon suomalaiseen tarinaan Innorentin porukan kanssa", toteaa Martikainen.

Ensimmäisten joukossa laitetta lähti pilotoimaan Tampereen Koivistonkylän Prisma. Ryhmäpäällikkö Meeri Pirinen iloitsee, että: “Tämä tuote on hyvinkin ajan hengen mukainen ja huokutteleva laite pilotoida. Mieleläämme olemme mukana!"

Koronan pikatesti

Kahdessa minuutissa tartunnan paljastava suomalainen koronatesti sai jakelijan Suomesta – terveysteknologiayritys Medics24 teki puhallustestistä sopimuksen DSA:n kanssa

Mediauutiset 16.9.202006:00päivitetty 16.9.202008:23

DIAGNOSTIIKKA JA KUVANTAMINENKORONAVIRUS

Laitteella ei ole vielä CE-merkintää, mutta sitä on tilattu ulkomailta valmistajan mukaan liki 20 miljoonan euron edestä.

Kotimainen terveysteknologian ja etäterveydenhuollon yritys Medics24 kertoi tiistai-iltaa solmineensa yksinoikeudella jakelusopimuksen suomalaisen Deep Sensing Algorithms Oy:n kanssa DSA BreathPass -puhallustestien ja testilaitteiden jakelusta Suomessa.

Kyseessä on viime päivinä julkisuudessa puhutusta uudentyyppisestä, erittäin nopeasta koronatartunnan puhallustestistä, joka perustuu fysiikan emeritusprofessorin Risto Oravan perusideaan.

Valmistajan mukaan koronatesti saadaan virallisesti käyttöön jo alkusyksyn aikana. Viime perjantain Suomen Kuvalehdessä haastateltu Tyksin laboratoriotoiminnan ylilääkäri Antti Hakanen kertoi Tyksin suunnittelevan testaavansa DSA-laitetta Turussa syys-lokakuun vaihteessa, kun luvat on saatu kuntoon. Testejä tehdään myös Espanjassa ja Yhdysvalloissa.

Laitteella ei siis ole vielä CE-merkintää, mutta se saattaa onnistuessaan muuttaa koronan testauskäytäntöjä ja sulattaa testijonot.

– Olemme kehittäneet ensimmäisenä puhallustestin, joka mahdollistaa laajojen väkijoukkojen seulonnan puhaltamalla. Veri- tai solunäytteitä ei tarvita, kertoo Deep Sensing Algorithms Oy:n toimitusjohtaja Pekka Rissanen tiedotteessa.

– Yhden testin läpimenoaika on 2 minuuttia, hinta on edullinen ja testausprosessi on skaalautuva.

MENETELMÄ perustuu hengitysilman VOC-kaasujen eli niin sanottujen lyhytaikaisten orgaanisten yhdisteiden mittaamiseen ja analysointiin hengitysilmasta. Sairaudet vaikuttavat VOC-kaasuihin ja eri sairauksilla on omat tunnistettavat VOC-profiilit.

Tilauksia on valmistajan mukaan otettu vastaan ulkomailta jo vajaan kahdenkymmenen miljoonan euron edestä. Medics24:n toimitusjohtajan Tero Nymanin mukaan testi mahdollistaa esimerkiksi kuplien ja väylien muodostamisen matkailuun, jolloin vaikkapa matkailussa turistit voidaan seuloa jo lentokentällä ja hoivayksiköissä henkilökunta ja vieraat seulotaan vuoron tai vierailun alussa.

– Seulonnan avulla poimitaan mahdolliset tartuttajat tarkempiin tutkimuksiin, Nyman sanoo.

Kuvateksti: Tulos paljastuu heti. DSA:n koronatestissä puhalletaan laitteeseen puolen minuutin aikana

Hengityssuojainten valmistus alkaa Kotkassa

 

Julkaistu 30.5.2020 15:17

Eagle Filters aloittaa hengityssuojainten valmistuksen Kotkassa – Nyt etsitään työntekijöitä kesäkuussa käynnistyvään tuotantoon

Kymen Sanomat 31.05.2020 Sami Kuusivirta

Eagle Filters alkaa valmistaa korkealuokkaisia hengityssuojaimia Kotkassa. Kuvituskuvan kasvomaski ei liity juttuun.

Hengityssuojainten tuotannon Suomessa aloittava Eagle Filters oy etsii työntekijöitä Kotkaan.

Hakuilmoituksessa yhtiö kertoo, että Kotkan uuden tuotantolaitoksen rekrytoinnit ovat parhaillaan käynnissä.

Eagle Filters valmistaa ilmoituksen mukaan korkealaatuisia ilmansuodattimia energiateollisuudelle. Yhtiö on tehnyt päätöksen avata korkealuokkaisten hengityssuojaimien tuotantolaitos Kotkaan.

 

Henkilöstöpalveluja tarjoavan Go Onin kautta töihin haetaan työnjohtajia, laatuvastaavaa, tuotantotyöntekijöitä ja varastotyöntekijöitä.

Työt ovat aluksi yhdessä vuorossa tehtävää työtä, mutta myöhemmin siirrytään kolmivuorotyöhön.

Ilmoituksen mukaan toiminta käynnistyy vaiheittain kesä- ja heinäkuun aikana 8. kesäkuuta alkavasta viikosta alkaen.

 

15 minuutin pikatesti

 

Kotimaa|Testaaminen

Turkulaisyritys kehitti koronavirukseen 15 minuutin pikatestin, jota voisi käyttää vaikka lentokentillä

Toistaiseksi sairaanhoitopiirit eivät ole ottaneet uutta koronavirustestiä käyttöön.

Turkulaisen Arcdian laitteisto analysoi koronavirusnäytteen vartissa.

Julkaistu: 27.5. 20:00

TURKULAISYRITYS lanseerasi tällä viikolla uuden, Suomessa kehitetyn pikatestin koronavirusinfektion tunnistamiseen. Infektiodiagnostiikan laitevalmistaja Arcdian tiedotteen mukaan ”automatisoitu pikatesti on markkinoiden tehokkain ja tarkin ratkaisu covid-19-taudin testaamiseen perusterveydenhuollossa ja päivystysklinikoilla”.

Toimitusjohtaja Vesa Kemppaisen mukaan testi on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja lisäksi vielä selvästi nykyisin terveydenhuollossa käytettäviä testejä nopeampi ja halvempi. Yritys toivoo saavansa testit laajaan käyttöön niin julkisessa terveydenhuollossa, työterveysasemilla kuin lentokentillä.

 

”Toivomme, että myös Hus [Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri] innostuisi tästä”, Kemppainen sanoo.

 

”Totta kai yritämme saada myös kansainvälistä kysyntää. Olemme ainoita, joilla tämä teknologia on käytössä.”

 

MITEN turkulaistesti sitten käytännössä eroaa muista testeistä?

Teknologia on omanlaisensa, Kemppainen kertoo. Kun pcr-testit reagoivat dna- tai rna-jäämiin, Arcdian pikatesti mittaa aktiivisen viruksen antigeeniä.

 

Keskuslaboratorion sijaan näytteen analysoi pöytäprintterin kokoinen laite potilaan odottaessa. Tulokset valmistuvat 15 minuutissa, ja laite lähettää ne lääkärin lisäksi netin kautta seurantajärjestelmään, joka näyttää infektiotilanteen karttakuvana.

 

”Kun tulet sisään asemalle, otetaan heti näyte. Sen jälkeen tapaat lääkärin, jolla onkin jo tulokset. Tällä voisi täydentää kallista pcr-testausta”, Kemppainen sanoo.

 

Hänen mukaansa pikatesti antaa positiivisen tuloksen vain niin kauan kuin virus on aktiivinen. Pcr-testit sen sijaan voivat antaa positiivisen tuloksen viikkoja sen jälkeen, kun potilas on parantunut.

 

”Heti, kun vastustuskyky on nujertanut viruksen, testi muuttuu negatiiviseksi. Se on esimerkiksi työpaikoilla tärkeää, jotta tiedetään, milloin voi palata töihin.”

 

ONKO Turussa todella kehitetty ylivoimainen tuote?

Ainakin nopeuden kannalta testi todella on omaa luokkaansa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Carita Savolainen-Kopra. Samaan tekniikkaan perustuvia Arcdian Maripoc-testejä käytetään jo terveydenhuollossa joidenkin muiden hengitystieinfektioiden diagnosointiin.

 

”Tämän testin hyvä puoli on nopeus, ja se soveltuu hyvin päivystyskäyttöön”, Savolainen-Kopra sanoo.

 

”Mutta herkkyydessä antigeenin osoitustesti yleensä häviää pcr-testille.”

 

Testin herkkyys kertoo siitä, kuinka suuren osan todellisista tartunnoista se havaitsee. Mitä herkempi testi, sitä varmemmin testattavaa tautia sairastava saa positiivisen testituloksen.

 

JUURI uuden pikatestin herkkyys mietityttää sairaanhoitopiireissä, jotka vastaavat siitä, otetaanko uusi tekniikka käyttöön terveysasemilla. Kemppaisen toiveista huolimatta ainakaan Hus ei ole toistaiseksi innostunut testistä.

Huslab-laboratoriosta kerrotaan HS:lle, ettei sairaanhoitopiirillä ole aikeita ottaa Maripoc-testiä käyttöön, sillä se ei tunnista yhtä paljon tartuntoja kuin nyt käytössä oleva pcr-testi.

 

”Kokemustemme perusteella diagnostisen prosessin ensisijainen haaste on prosessin herkkyys. Prosessin herkkyyteen vaikuttavat paitsi käytetty testi myös näytteenoton tekninen suoritus, näytteenoton ajoitus suhteessa infektioon sekä potilaan taudinkuva. Antigeenin osoitustestien herkkyys on pcr-testejä alhaisempi”, ylilääkäri Maija Lappalainen selittää päätöstä.

 

Kemppainen myöntää, että Arcdian testi häviää herkkyydessä pcr-testille selvästi. Maripoc löytää noin 90 prosenttia pcr-testin havaitsemista tartunnoista, eli joka kymmenes tartunta näyttäytyy negatiivisena tuloksena. Tähän on kuitenkin Kemppaisen mukaan looginen selitys: pcr-testi löytää myös jo ohi menneitä infektioita. Niitä ei ole tarkoituskaan löytää pikatestillä, Kemppainen sanoo.

 

”Meiltä jää siis pois lähinnä positiivisia tuloksia tapauksissa, joissa potilas on jo parantunut eikä enää tartuta.”

 

Kemppaisen mukaan testin spesifisyys on kuitenkin täydet sata prosenttia, eli jos testi antaa positiivisen tuloksen, potilaalla on varmasti aktiivinen koronavirusinfektio.

 

”Ja silloin, kun oireinen ihminen testataan, saadaan lähes sadan prosentin varmuudella oikea tulos.”

 

ARCDIAN tiedotteen mukaan testi mahdollistaa laajan pikatestaamisen esimerkiksi lentokentillä tai työpaikoilla. Koko firman väkeä tai kaikkia maahantulijoita sillä ei kuitenkaan voi testata, Kemppainen tarkentaa, vaan kuten muutkin koronavirustestit, pikatesti sopii vain oirehtivien testaamiseen.

Hänen mukaansa testin käyttö työpaikoilla ja lentokentillä voisi alkaa tulevaisuudessa sellaisessa tilanteessa, kun rajat on avattu ja töihin palattu. Pikatesti mahdollistaisi oirehtivan ihmisen nopean diagnoosin ja eristämisen.

 

”Tässä täytyy vähän katsoa eteenpäin, muuttua käytännöllisemmäksi tämän ongelman kanssa. Kaikkien oireettomien testaaminen ei ole millään testillä käytännöllistä, mutta kaikki, joilla on pienintäkään särkyä, kuumetta ja niin edelleen, voisi testata”, Kemppainen sanoo.

 

”Jossain vaiheessa on avattava yhteiskuntaa.”

Tällaista testausta tehdään jo joillakin lentokentillä maailmalla, mutta THL:n Savolainen-Kopran mukaan ei ole tiedossa, että Suomessa ryhdyttäisiin samaan.

 

Testimahdollisuuksia kuitenkin selvitetään, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Lettijeff kertoo.

”Tutkimme aktiivisesti eri mahdollisuuksia yhdessä terveysviranomaisten kanssa ja arvioimme sitä, mitkä ratkaisut olisivat parhaita lentoasemaympäristössä.”

Suomalainen rokote?

 

Suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen – työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen

Suomalaistutkijoiden koronarokote saattaa jäädä hyödyntämättä, ellei Suomessa aloiteta omaa rokotetuotantoa.

Lääketeollisuus
 
Suomalaisprofessorien kehittämän koronarokotteen testivaihe alkaa "juhannuksen aikoihin". Heidän mielestään huoltovarmuudenkin takia olisi tärkeää, että työ johtaa rokotevalmistuksen aloittamiseen.Sami Takkinen / Yle

Miten tässä näin kävi? Suomessa on testejä vaille valmis koronarokote – mutta silti riskinä on, että jäämme koronarokotejonossa suurten maiden taakse.

– Näen hyvin merkittävänä riskinä, että emme saa rokotetta siinä aikataulussa ja siinä määrin kuin tarvitaan, vaikka emme aivan jonon hännille jäisikään.

Näin sanoo koronaviruksen perin pohjin tunteva Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela. Hän on yksi kolmesta suomalaisprofessorista, jotka ovat kehittäneet jo lähes valmiin, nenäsuihkeena annettavan koronarokotteen.

Hanke on pitkällä ja rokotteen testit voidaan aloittaa "juhannuksen aikoihin". Itä-Suomen yliopistossa tehtävässä kehitystyössä on mukana myös kaksi muuta alansa huippua, akatemiaprofessorit Seppo Ylä-Herttuala ja Kari Alitalo.

Saksela puhuu rauhallisesti, mutta huomaamatta ei voi jäädä se, miten häntä harmittaa Suomen passiivinen suhtautuminen koronarokotteeseen.

 
Suomen pitää olla aktviinen koronarokotteen saamiseksi. Vain kansainvälisten lääkeyhtiöiden kehitystyötä ei pidä jäädä odottamaan, sanoo Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.Jani Saikko / Yle

– Toivoisin, että täällä pohdittaisiin enemmän, mitä muuta voimme tehdä kuin odottaa, että joku kaupallinen toimija tekee meille tarjouksen. Toivoisin, että muillakin kuin kehittäjillä olisi kiire, hän muotoilee kohteliaasti.

Sakselan mielestä olisi tärkeää, että Suomella olisi rokotetuotantoa omissakin käsissä. Pelkästään kansainvälisiin lääkejätteihin luottaminen ei ole viisasta huoltovarmuudenkaan takia.

Oma rokotetuotanto käyntiin

Oman rokotetuotannon nopeakin aloittaminen olisi täysin mahdollista.

Esimerkiksi Kuopiossa toimiva Finvector käyttää jo nyt prosessia, joka soveltuisi myös koronarokotteen valmistamiseen. Ylä-Herttualan 1990-luvulla perustama yhtiö on erikoistunut aivokasvainten hoitamiseen geeniterapialla.

Finvectorin geenilääkkeessä yhdessä millilitrassa on 10¹³ viruspartikkelia. Rokotteessa käytettävä liuos olisi huomattavasti laimeampaa tavaraa, mutta rokotteen toimintaperiaate on samankaltainen kuin jo käytössä olevassa geeniterapiassa.

– Nyt potilaaseen ei viedä hoitavaa geeniä, vaan geeni, joka tuottaa rokotusimmunisaatioon tarvittavaa antigeeniä, Saksela selvittää parhaansa mukaan yksinkertaistaen geeniterapian ja rokotteen yhtäläisyyksiä.

 
Finvectorin toimitusjohtaja Timo Ristola pitää täysin mahdollisena, että Suomessa valmistettaisiin kaikki täällä tarvittavat koronarokotteet. Sami Takkinen / Yle

Finvectorin toimitusjohtaja Timo Ristolan mukaan yhtiössä on kaikki tarvittava osaaminen rokotetuotannon aloittamiseksi. Hänen mukaansa Suomessa olisi ehkä neljä muutakin yritystä, joilla on tarvittavaa osaamista rokotteiden valmistukseen.

Rokotteen kysynnästä odotetaan niin suurta, että Ristolan ei täydy suhtautua tuotannon aloittamiseen kovin mustasukkaisesti. Koronarokotteesta riittäisi töitä kaikille alan yrityksille.

– Meillä on kolme kansainvälistä alustavaa lähestymistä yhteistyöstä koronarokotteesta, Ristola paljastaa.

Koronarokotetta Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen –instituutissa kehittävä tutkimuspäällikkö Tommi Heikura on samoilla linjoilla. Koronarokotteesta tulee niin kova kysyntä, että sitä ei suurikaan lääkejätti onnistu yksin tyydyttämään.

 
Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen –instituutissa rokotetta kehittävän tutkimuspäällikkö Tommi Heikuran mielestä olisi tärkeää, että rokotetuotannossa on riittävän monta toimijaa. Sami Takkinen / Yle

– Ensimmäinen rokotteen valmistaja tuskin pystyy toimittamaan rokotettaan maailmanlaajuisesti. Kun ensimmäinen rokote tulee, olisi suotavaa että Suomessa, Euroopassa tai maailmalla olisi muitakin toimijoita, joiden kanssa taakka voisi jakaa.

Heikuran mukaan rokotteiden valmistaminen Suomessa kyllä onnistuu, ehkä koko maan tarpeisiin. Itä-Suomen yliopistossa on hänen mukaansa rokoteprojektiin riittävät tilat ja turvaluokitellut laboratoriot.

– Lisäksi tarvitaan vektorien kloonaamisosaamista, bioreaktoreita ja puhdistusvälineistöä. Näitä löytyy Kuopiosta ja muualta Suomesta.

Rokotteiden linux

Suomalaisprofessorit ovat tehneet rokotekehitystä tekijänoikeusvapaalla periaatteella. Käytännössä he ovat koonneet alan tutkimustietoa yhteen, jalostaneet sitä ja tarjoavat omat havaintonsa edelleen vapaasti julkiseen käyttöön.

Periaate on sama kuin tietotekniikan avoimessa lähdekoodissa ja Saksela sanookin koronahankeen olevan "rokotteiden linux".

Tekijänoikeusvapaan tuotannon kääntöpuolena on se, että sillä on vaikeampi tehdä rahaa. Lääketeollisuudessakin suurimmat voitot tehdään alan jättien omilla patentoiduilla ja yksinoikeudella valmistetuilla lääkkeillä.

 
Laboratoriomestari Eila Korhonen tekee geeniterapiatutkimukseen tarvittavaa soluviljelyä molekyylilääketieteen tutkimusryhmässä Itä-Suomen yliopistossa.Sami Takkinen / Yle

Tästä syystä kansainväliset lääkeyhtiöt tekevät mieluummin omaa kehitystyötä koronarokotteenkin kanssa sen sijaan, että turvautuisivat vaikka suomalaistutkijoiden kehittämään ja kaikille ilmaiseksi tarjottavaan rokotemalliin.

Suurten lääkeyhtiöiden ei kannata panostaa rokotteeseen, jonka valmistamisen voivat aloittaa kymmenet tai sadat muutkin lääkevalmistajat. Se kaventaa voiton mahdollisuuksia.

Jos siis Suomessa ei alettaisi valmistaa rokotetta omin voimin, olisi huomattava riski, että Sakselan, Ylä-Herttualan ja Alitalon työ valuisi hukkaan.

– Toki se vaara on, mutta emme tähtää tässä kaupallistamiseen minkään lääkeyhtiön kanssa, vaan toivoimme, että siinä olisi hyvä vaihtoehto Suomelle. En pane pahakseni, jos käy niin, että saadaan hyvä vaihtoehto muualta, Saksela selventää.

Tekijänoikeusvapaan rokotteen kehittäjätkään eivät pääse louhimaan keksinnöllään kultaa. Korvamerkittyä tukirahaa kehitysprojekti on saanut Sakselan mukaan tähän mennessä nolla euroa.

Projekti on kuitenkin saatu käyntiin työryhmän jäsenten muiden hankkeiden rahalla. Koronakriisi kun on pysäyttänyt muuta tutkimusta ja rahaa niistä säästynyt.

Sakselan toiveena on myös, että kaikista hitain ja kallein kehitysvaihe eli laajat potilastutkimukset voitaisiin suurelta osin hypätä yli. Hänen mukaansa rokote pohjautuu olemassa olevaan ja koeteltuun tietoon.

Hän myöntää, että yhden testivaiheen ohittaminen lisää riskejä rokotteen haitoista. Mutta toisaalta rokotteen viivästyminen aiheuttaa koko ajan suuria inhimillisiä ja taloudellisiakin menetyksiä.

Suomessa koronavirukseen on kuollut 246 ihmistä ja 48 on tehohoidossa 6.5. päivitetyn tiedon mukaan.

Oma rokotetuotanto lopetettiin 2003 sadan vuoden jälkeen

Rokotetuotannon aloittaminen ei ole uusi ajatus. Suomella oli omaa rokotetuotantoa yli sadan vuoden ajan. Se päätettiin lopettaa 17 vuotta sitten.

THL:n edeltäjä Kansanterveyslaitos lopetti oman rokotetuotantonsa, koska sitä pidettiin liian kalliina. Suomen silloinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Paula Risikko (kok.) on edelleen sitä mieltä, että pienen maan ei kannata tehdä rokotteita itse.

Muutama vuosi tuotannon lopettamisen jälkeen, pieni Suomi joutui taistelemaan hartiavoimin saadakseen kansainvälisiltä markkinoilta riittävästi sikainfluenssarokotetta. Silti omaa rokotetuotantoa pidettiin liian kalliina edelleen vuonna 2009.

Nyt koronapandemiassa asetelma on sama kuin sikainfluenssan aikaan. Kun koronarokote eräänä päivänä saadaan valmiiksi, jonossa on koko maailman seitsemän miljardia ihmistä.

Ja siinä jonossa käytetään kyynärpäitä.

 
Suomessa valmistettiin rokotteita yli sadan vuoden ajan. Tämän vuosituhannen alussa tuotannosta päätettiin luopua kustannusten takia. Sami Takkinen / Yle

Lääkeyhtiöillä on käytäntönä ottaa asiakkaita uusien lääkkeiden "jonotuslistalle" jo ennakkoon. Käytännössä asiakkaat ovat esimerkiksi valtioita, osavaltioita ja niiden terveydenhoitojärjestelmiä.

Jonotuslistalle pääseminen maksaa. Paljon maksavalla on paremmat mahdollisuudet edetä.

Paineet ovat kovat kansalaisten terveyden pelastamiseksi ja rokotetta himoitsevien poliittisten päättäjien kyynärpäätaktiikasta on merkkejä jo nyt. Ainakin Yhdysvaltojen on väitetty yrittäneen omia saksalaista koronarokoteosaamista pelkästään omaan käyttöönsä.

Politico-verkkolehti(siirryt toiseen palveluun) ja Die Welt(siirryt toiseen palveluun) kertovat, että presidentti Donald Trumpin hallinto olisi pyrkinyt saamaan saksalaisen Curevac-yhtiön siirtämään rokotetutkimuksensa Yhdysvaltoihin ja kehittämään rokotteen vain Yhdysvaltojen markkinoille. Curevacin pääomistajan mukaan Yhdysvaltojen tarjous yksinoikeuden hankkimiseksi torjuttiin.

Korona muuttaa ajatusta kustannustehokkuudesta

Suomen oman tuotannon lopettamispäätöksen jälkeen rokotteiden valmistuksessa on edistytty. 2000-luvulla käyttöön otettu niin sanottu vektoriteknologia on entisiä virusten kasvattamiseen perustuvia menetelmiä helpompaa. Se sallii myös tuotannon mittaluokan kasvattamisen helposti.

 
Rokotetuotannon osaamisen ylläpitäminen maksaa, mutta niin maksaa koronaviruksen torjuminen. Nyt on arvioitava kumpi painaa vaakakupissa enemmän.Sami Takkinen / Yle

Sakselan mukaan rokotetuotannon aloittamisessa vaikeinta eivät olekaan geenit, viruksen proteiinit ja vektoriteknologia, vaan ajattelutavan muutos.

– Tekninen valmius kyllä on, mutta onko henkistä valmiutta edistää vaihtoehtoa, joka joidenkin mielestä on mennyttä maailmaa, Saksela pohtii.

Hän uskoo, että "on varmasti yleisesti ottaen kustannustehokasta" hankkia rokotteet aina tarpeen mukaan kansainvälisiltä markkinoilta. Mutta koronapandemia on muuttanut asetelmia ja hintalappuja.

Rokotteiden oman valmistuskapasiteetin ylläpitäminen on vaativaa ja kallistakin, mutta kallista on koronaepidemian torjuminenkin - niin euroina kuin inhimillisellä kärsimyksellä mitattuna.

Lue myös:

Suomen kannattaa ostaa koronarokote, vaikka se maksaisi tuhat euroa per piikki: Rokote on lääkefirmojen kultakaivos, mutta ahneudesta rangaistaan

Löytyykö koronaan lääkettä? Suomessa testataan satoja lääkeaineita ja etsitään parantuneista vasta-aineita, jotka vähentäisivät koronapotilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta

Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon

Koronavirusrokotetta testataan jo ihmisillä – asiantuntijat pohtivat jopa yhden tärkeän vaiheen ohittamista kehityksen nopeuttamiseksi

Kotkalainen Eagle Filters Oy aloittaa maskien valmistuksen

 

Helsingin Sanomat 09.05.2020/Talous/Ari Virtanen: "Pula suodatinkankaasta huolestuttaa"

KOTKALAINEN Eagle Filters on aloittamassa kesäkuun puolessa välissä FFP2- ja FFP3-tason hengityssuojainten valmistamisen ja rakentaa sitä varten uutta tuotantolinjaa, johon tulee osia Euroopasta ja Kiinasta.

Eagle Filtersin tuotanto voi valmistaa tänä vuonna noin yhdeksän miljoonaa hengityssuojainta.

Yhtiön toimitusjohtaja Juha Kariluodon mukaan he tiedostivat suodatinkankaan kriittisyyden ja tekivät hyvissä ajoin tilauksen Saksasta. Eagle Filtersillä on suodatinkangasta kahden kuukauden tarpeiksi.

Juha Kariluodon käsityksen mukaan suodatinkankaan saatavuustilanne maailmalla on muuttunut koko ajan vaikeammaksi.

”Nyt se saatavuustilanne on toivoton”, Kariluoto sanoi.

Eagle Filters on kuitenkin saamassa seuraavan toimituksen Saksasta elokuussa.

Oululainen Screentec on valmistamassa tänä vuonna 15 miljoonaa kirurgista maskia ja FFP3-tason hengityssuojaimia 2,5 miljoonaa kappaletta.

Screentecin toimitusjohtajan Antti Tauriaisen mukaan yhtiö tukeutuu suojaimissa tarvittavissa materiaaleissa sen verran ulkomaiseen materiaalituotantoon kuin on pakko. Sen jälkeen he pyrkivät tukeutumaan kotimaiseen tuotantoon.

”Tuotannon ylösajamisessa tukeudumme ulkomaiseen tuotantoon”, Tauriainen sanoi.

Tauriaisen mukaan yrityksellä on tilausvahvistukset suodatinkankaasta tälle vuodelle.

”Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että saamme kankaat. Materiaaliriski on olemassa, siksi pitää olla useita toimitusreittejä.”

Yliopistosairaanhoitopiirit tekivät Screentecin ja vantaalaisen SJT-Investment Groupin kanssa hankintasopimukset. Osa näiden yritysten tämän vuoden tuotannosta menee sairaanhoitopiireille.

SJT-Investment Group aikoo valmistaa tämän vuoden aikana kymmenen miljoonaa FF2-tason hengityssuojainta. Yhtiö on ensimmäistä kertaa perustamassa tuotantolaitosta jonkin tuotteen valmistamiseen. Tuotantolinja tulee saksalaisen laitevalmistajan kiinalaiselta tehtaalta, ja tehtaan perustamisvaiheessa mukana on laitevalmistajan työntekijöitä Saksasta ja Kiinasta.

”Meillä on suodatinkankaalle toistaiseksi jatkuva toimitussopimus. Se tulee Aasiasta”, toimitusjohtaja Jari Nurminen sanoi.

STM arvioi torstaina, että Suomessa kuluu sairaaloissa enimmillään puoli miljoonaa kirurginmaskia päivässä ja noin 50 000 hengityssuojainta päivässä. Mikäli kulutus jatkuisi loppuvuoden ajan samanlaisena, tarvittaisiin pelkästään sairaaloissa loppuvuoden aikana 120 miljoonaa kirurgista maskia ja noin 12 miljoonaa hengityssuojainta.

SUOMALAISTA SUODATINKANGASTA?

HS:n asiantuntijalähteiden mukaan suodatinkankaan valmistuskapasiteetit on myyty lähes loppuun Euroopassa tällä haavaa.

HS:n lähteiden mukaan TEM on saatavuusongelman takia kiinnostunut siitä, pystyttäisiinkö suodatinkangasta valmistamaan Suomessa olemassa olevalla tai uudella teknologialla.

TEM:lle on esitetty myös vaihtoehto, jossa perinteinen suodatinkangas korvattaisiin nanoteknologiaan perustuvalla suodattimella. Tällaisen uudenlaisen suodatinkankaan valmistuslinja olisi mahdollista saada Suomeen, mikäli valtio lähtisi tukemaan hanketta.

SUOMALAISETKIN yritykset ovat kehittäneet suojaimissa tarvittavaa suodatinkangasta, mutta täysin valmista ratkaisua ei vielä Suomesta löydy.

Ahlstrom-Munksjö ei ole vielä pystynyt kehittämään suodatinkangasta, jossa suodattavuus ja hengitettävyys olisivat riittävällä tasolla. Toinen ongelma on Ahlstrom-Munksjön kehittämän suodatinkankaan testaus. Suomessa ei ole vaatimukset täyttävää testilaboratoriota ja ulkomaisiin testilaboratorioihin on kuukausien jonot.

Koronakriisi pakottaa yritykset innovoimaan

 

Yle.fi 29.04.2020: Koronavirus on vaikeuttanut monen yrityksen toimintaa, kun ovet ovat sulkeutuneet kokonaan tai tuotteiden kysyntä on vähentynyt merkittävästi. Olisiko nyt aika innovoida uutta?
Haastattelussa työelämäprofessori Tua Björklund Aalto-yliopistosta, Kyrö Distilleryn brändijohtaja Mikko Koskinen sekä jalasjärveläisen Lennol Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen.

Katso klippi linkistä: https://areena.yle.fi/1-50512299

Koske hygieenisesti

Miten kaikkia nappeja voi koskea hygieenisesti kaupungilla? 19-vuotias vantaalaisopiskelija keksi tulostettavan ratkaisun

HS 07.04.2020: KORONAEPIDEMIAN keskellä vantaalainen Onni Eriksson halusi auttaa. Vähän aikaa sitten armeijasta kotiutuneen 19-vuotiaan päivät kuluivat etätöissä asiakaspalvelijana ja pääsykokeisiin lukiessa.

”Oli sellainen tunne, että haluaisin jotenkin olla kuitenkin hyödyksi tässä tilanteessa”, Eriksson sanoo.

Sopiva tapa siihen löytyi kuin sattumalta. Vapaaehtoisryhmässä pohdittiin, miten ovia voisi avata mahdollisimman hygieenisesti.

Ongelma oli tuttu Erikssonillekin. Jo epidemian alkuvaiheessa hän huomasi pohtivansa samoja kysymyksiä työmatkallaan Helsingin keskustan läpi. Matkalla vastassa oli monenlaisia nappeja.

Aika paljon piti miettiä, että millä minä nyt painan noita”, Eriksson sanoo.

USEAMMAN vuoden 3d-tulostamista harrastanut Eriksson uskoi löytävänsä ratkaisun. Hän piirsi tietokoneella mallin avaimenperästä, jonka avulla voisi painaa niin hissien kuin maksupäätteidenkin nappeja ja avata ovia tarttumatta kahvoihin käsin.

Avaimenperät syntyvät lähituotantona, sillä Eriksson tulostaa niitä kotonaan kolmella 3d-tulostimellaan. Yhden avaimenperän tulostaminen kestää noin puoli tuntia, sille sopivan kotelon tulostaminen noin tunnin.

Korona-tuotteita nopeasti Pohjanmaalta

 

Suojavisiirin prototyyppi syntyi muutamassa tunnissa ja valmistus alkoi seuraavana päivänä – yrityksissä tehdään nyt tuotekehittelyn nopeusennätyksiä

Markkinoiden muutokseen pystytään reagoimaan nopeasti varsinkin pk-yrityksissä. Niissä päätöksenteko on tarvittaessa hyvinkin notkeaa.

YLE:Pienet ja keskisuuret yritykset

Europol: Koronavirus loi uudenlaista rikollisuutta

 

Helsingin Sanomat 29.03.2020 Pekka Hakala

 

Rikollisjärjestöt ympäri Eurooppaa myyvät olemattomia tai väärennettyjä tuotteita ja huijaavat myös netissä.

  

RIKOLLISJÄRJESTÖT ovat muuttaneet ripeästi toimintatapojaan vastaamaan koronavirusepidemian aiheuttamia poikkeusoloja, kertoo Euroopan poliisivirasto Europol perjantaina julkaisemassaan raportissa. Roistot ovat siirtyneet muun väestön mukana entistä enemmän etätöihin verkkoon. Salakuljettajien suosikkilistalla huumeet ovat vaihtuneet hengityssuojiin ja muihin sairaalatarvikkeisiin.

Europol osallistui maaliskuun ensimmäisellä täydellä viikolla kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin Pangea-nimiseen operaatioon, jossa jahdattiin sairaalatarvikkeiden ja lääkkeiden tuoteväärennöksiä. Takavarikkoon joutui 13 miljoonan euron arvosta vaaralliseksi luokiteltua tavaraa.

Väärennettyjä leikkaussalisuojia, virustestejä ja muuta farmasiatavaraa jäi poliisin haltuun kymmenintuhansin kappalein. Yhteensä 121 epäiltyä pidätettiin. He edustavat Europolin mukaan 37:ää järjestäytynyttä rikollisryhmää.

LISÄÄNTYNEEN kysynnän nostamien hintojen lisäksi rikollisia houkuttelevat eri maiden sairaalatarvikkeille ja lääkkeille asettamat vientikiellot. Euroopan unionin komissio päätti maaliskuun puolivälissä, että sairaaloiden käyttämien suojavarusteiden vienti unionin alueelta on luvanvaraista.

”On siellä ollut eri tyyppisiä tapauksia ja toimenpiteitä”, Suomen tullin valvontajohtaja Mikko Grönberg kommentoi vientiluvan valvontaa.

Tuonnin valvonnassa tullia ovat Grönbergin mukaan työllistäneet tuoteväärennökset, joissa joku käyttää tuotteessaan toisen tavaramerkkiä.

”Mutta yleisesti ottaen olemme huolissamme tuontitavaran laadusta. Pitäisihän suojavälineiden aidosti suojella käyttäjäänsä.”

VENÄJÄ asetti muun muassa hengityssuojat, sairaalakäsineet ja sairaaloiden suojavaatteet kolmen kuukauden vientikieltoon maaliskuun alussa. Tästä huolimatta hengitysmaskit ovat olleet apteekeista ja kaupoista lopussa jo hyvän aikaa, kertoo nimettömänä esiintyvä viipurilaismies.

Venäläisen apteekin hinta yhdelle kasvomaskille oli ennen koronakriisiä todella alhainen, sillä venäläiset tehtaat myivät niitä ulos noin kolmella ruplalla eli muutamalla sentillä kappale. Valtio on tukenut Venäjällä farmasiatuotteiden tuotantoa ja säännöstellyt hintoja, jotta ne ovat olleet asiakkaille edullisia myös ilman sosiaaliturva-alennuksia.

Tehdashinta on koronakriisin myötä seitsenkertaistunut, mutta silti apteekkien ja kauppojen maskihyllyt ovat tyhjät.

”Huijarit myyvät niitä 65–75 ruplalla [75–85 sentillä] kappale”, viipurilainen kertoo.

”Mutta kyse on siitä, että naamarit ajetaan täältä rekoilla Vaalimaan kautta Eurooppaan.”

 

Ukraina teki Venäjän kanssa samoihin aikoihin saman päätöksen suojavarusteiden vientikiellosta. Tullipäällikkö Maksim Nefedov  kertoi viikko sitten, että rajoilla oli takavarikoitu yhteensä yli 260 000 hengityssuojaa.

 

EUROPOLIN  raportin mukaan sairaalatarvikkeiden salakuljetuksen ja tuoteväärennösten lisäksi myös koronaviruksen aiheuttamaan pelkoon liittyvä verkkorikollisuus on lisääntynyt.

Nettihuijarit ovat myyneet olemattomia suojavarusteita, järjestäneet verkkomyynnin lisäksi erilaisia puhelinkampanjoita ja tehtailleet sijoituspetoksia. Niissä hyväuskoisia on höynäytetty pistämään rahansa muun muassa olemattomiin terveydenhuollon kohteisiin.

Raportin mukaan ”erään EU:n jäsenvaltion” viranomaiset tutkivat tapausta, jossa singaporelainen yritys on myynyt netissä kyseiseen maahan 6,6 miljoonan euron edestä maskeja ja käsidesiä, joita ei ollut tarkoituskaan toimittaa perille.

Singaporelaisen The Straits Times -lehden mukaan paikallinen poliisi on pidättänyt neljä huijaria, jotka ovat tehneet kauppaa tyhjällä myös yksityisasiakkaiden kanssa. Nuorin epäillyistä on lehden mukaan 15-vuotias.

SAMAAN aikaan perinteinen rikollisuus on raportin mukaan Euroopassa vähentynyt. Huumeiden katukauppa on siirtymässä kokonaan anonyymiin verkkoon, koska ihmisetkin kaduilta häipyvät. Rajojen sulkeutuminen puolestaan parantaa ihmissalakuljettajien liiketoiminnan tuottoa, kun ilmaiset väylät luvattomille rajanylityksille vähenevät.

Murrot ja ryöstöt ovat vähentyneet useissa Euroopan maissa. Uutistoimisto AFP kertoo näin käyneen ainakin Ruotsissa, Itävallassa ja Espanjassa, jossa poliisin mukaan asuntomurrot ovat vähentyneet puoleen aiemmasta.

Asuntomurrot ovat tosin vaihtaneet epidemian myötä muotoaan. Suomen poliisi julkisti kaksi viikkoa sitten tapauksen, jossa ”koronavirustarkastajat” olivat vieneet Vihdissä asukkaalta asunnosta rahat, alkoholit ja arvoesineet.

VASTAAVISTA tapauksista on Europolin mukaan raportoitu eri puolilla Eurooppaa, muun muassa Tanskasta.

Jossakin tapauksissa uhrille on soitettu etukäteen ”sairaalasta” ja kerrottu lähiomaisen saamasta tartunnasta. Tämän jälkeen terveydenhoitajiksi esittäytyneet konnat ovat tulleet uhrin kotiin ”mittaamaan kuumetta” ja tuomaan ”virustestejä”.

”Rikolliset ovat käyttäneet nopeasti tilaisuuden hyväkseen ja muuttaneet toimintatapojaan hyötyäkseen kriisistä”, Europolin johtaja Catherine De Bolle  kommentoi raportissa.

 

”Rikollisjärjestöt ovat huomattavan joustavia ja sopeutumiskykyisiä, ja niiden kyky käyttää kriisiä hyväksi tarkoittaa, että meidän on oltava koko ajan valppaana ja valmiina.”

Turvataan tulevaisuus yhdessä

 

Suomalaiset mikro- ja pienyritykset ovat nyt pulassa. Me päätimme auttaa.

Turvataantulevaisuus.fi on viiden aktiivisen kansalaisen perustama sivusto, jonka tarkoituksena on yhdistää pulassa olevat pien- ja mikroyrittäjien ja heidän tarjoamat palvelut, tuotteet ja työkalut. Mukana on myös ainakin yksi Kymen Innovaatioyhdistyksen jäsen.

Lupaava lääke

Talouselämä 19.03.2020: Koronalääkettä kehittävä Faron listautui Helsingin pörssiin...

 

Lääkekehittäjä Faron Pharmaceuticalsin osakekurssi on elänyt hiljaiseloa. Nyt tilanteeseen voi tulla muutos, koska yhtiö on kehittänyt lupaavan lääkkeen koronaviruksen hoitoon.

Koronalääkettä kehitellään

 

Taloussanomat:Julkaistu: 28.2. 16:27

Vaisala toimitti lääkekehitykseen tarkoitetut hiilidioksidimittarit kiiretilauksena Kiinaan.

Mittalaitevalmistaja Vaisalan valmistamia korkean teknologian tuotteita käytetään Kiinassa koronaviruslääkkeen tai -rokotteen kehittämiseen.

Vaisalan teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja Sampsa Lahtinen kertoo, että yhtiö sai Wuhanista kiiretilauksen hiilidioksidimittareista, jotka asennetaan inkubaattoreihin eli ”virusviljelykaappeihin”. Niissä voidaan kasvattaa esimerkiksi soluja ja viruksia hallitusti lääkkeiden kehittämistä varten.

– Wuhanissa meidän toimittamiamme hiilidioksidi-instrumentteja käytetään kehittämään rokotetta juuri koronavirusta vastaan. Tilaaja halusi parhaat mahdolliset instrumentit, jotta testaus ja valmistus sujuisi hyvin, Lahtinen sanoo

 

Vanha viruslääke uudeksi avuksi

Suomen Kuvalehti, Uutisviikko: 

Uuden koronaviruslääkkeen luominen on hidasta, joten ratkaisua etsitään jo olemassa olevista hoidoista. Lupaavin on vuosia sitten kehitetty kokeellinen remdesivir-lääke.

TIEDE 25.03.2020 15:38
MILKA VALTANEN
Kuva: Viruslääkkeiden vaikutus perustuu siihen, että ne estävät viruksen lisääntymisen soluissa. © GRAFIIKKA HANNU KYYRIÄINEN  
 

Hack The Crisis Finland -tapahtuma

 

Julkaistu: 23.3. 14:44

Suomalainen hakkerihaaste kirvoitti lukuisia ideoita koronahädän lievittämiseen. Joitakin niistä on alettu jatkokehittää erittäin kansainvälisesti.

Suomessa pidettiin viikonloppuna Hack The Crisis Finland -tapahtuma, jossa yli 1500 ihmistä ja 200 tiimiä kehitti koronapandemiaan liittyviä ratkaisuja verkon yli 48 tunnin ajan. Kilpailun kategorioina olivat Pelasta henkiä, Pelasta yrityksiä ja Pelasta yhteisöjä. Ideoita kertyi yli 200, joista viisi nimettiin voittajiksi.

Voittajat ovat EpidemiAI, Covid19 ScenarioPlanner, Safe Zone, Save Restaurants sekä Kauko-app. EpidemiAI tähtää palveluksi, jossa viranomaiset, tutkijat ja päättäjät saavat reaaliaikaisen kuvan pandemiasta tekoälyn avulla.

Covid19 ScenarioPlanner auttaa analysoimaan koronakriisiin liittyviä eri skenaarioita, kun taas Safe Zone kertoo väenpaljoudesta karttanäkymässä, jotta käyttäjä osaa välttää ruuhkaisia paikkoja.

Save Restaurants tähtää nimensä mukaisesti asiakaskadosta pahoin kärsivien ravintoloiden pelastamiseen joukkorahoituksen avulla, ja Kauko App tukee etäkoulutusta yhdistäen opiskelijat, vanhemmat ja opettajat.

 

Tiedotteen mukaan ideoiden jatkokehittelyyn luotiin ryhmä, jossa on mukana jäsenet muun muassa Helsingin kaupungilta, Microsoftilta ja riskirahoittajista. Esimerkiksi erästä Sveitsistä kummunnutta ideaa tehohoidon tukemisesta työstetään nyt Vietnamista ja Espoosta käsin.

– Tämä tapahtuma on ollut poikkeuksellinen yhteinen ponnistus poikkeuksellisena aikana. Olen varma, että myös moni muu näistä loistavista ideoista tulee vielä helpottamaan tätä tilannetta, Hack The Crisis Finlandin käynnistäneen Ghost Companyn Jussi Tapio sanoo tiedotteessa.

Tuomas Linnake

Ekologinen desisuihke

 

Kymen Sanomat 23.03.2020

Pieni tuotantolaitos Kotkan Ristinkalliolla valmistaa ekologista desisuihketta ja käsidesiä kotimaan markkinoille niin paljon kuin ehtii – Ystävät tulivat mukaan tarroitustalkoisiin

Koronavirustilannetta pohtiessaan kotkalainen yrittäjä Kaija Sainio sai eräänä yönä idean desinfioivan käsisuihkeen valmistamiseen. Tuote valmistui jo seuraavana päivänä. Kysyntää olisi ulkomaillakin, mutta raaka-aineita ja työvoimaa riittää tällä hetkellä vain kotimaan markkinoiden tarpeisiin.

Katso lisää: www.greenbee.fi 

Suomalaislaite taistelee virusta vastaan

Kymen Sanomat 19.03.2020

 

Teknologia: Virukset ja bakteerit kuolevat pinnoilta kaasumaisen vetyperoksidin avulla. 
Mikko Välimaa / Uutissuomalainen 
 
Suomessa sotilastarpeisiin alun perin kehitetty dekontaminointilaite voi osoittautua tehokkaaksi apuvälineeksi, kun sairaanhoidon  ammattilaiset  taistelevat koronavirusepidemian taltuttamiseksi lähikuukausina. 
Kaasumaista  vetyperoksidia hyödyntävä laite tuhoaa eli dekontaminoi mikrobit pinnoilta vahingoittamatta herkkiä elektronisia laitteita, valmistaja lupaa. Sen otti ensimmäisenä sairaanhoitopiirinä  Suomessa käyttöön Etelä-Savon Essotekuntayhtymä Mikkelissä keskiviikkona. 
Laite pantiin heti tositoimiin. Sillä puhdistettiin ambulanssi, joka kuljetti viime viikolla henkilöä, jolla epäillään koronatartuntaa. Ambulanssin  henkilöstölle potilaan kuljetus oli haastava tilanne, sillä potilas käyttäytyi oikullisesti. 
Normaalioloissa ambulanssi tehopuhdistetaan jokaisen hälytyksen jälkeen. Koronavirusepidemian aikana puhdistus pintoja pyyhkimällä ei välttämättä riitä, jos halutaan taata, etteivät henkilöstö ja muut potilaat altistu virukselle. 
Terveenä pysyvä hoitohenkilöstö on tärkeä kivijalka, kun koronaepidemiaa taltutetaan. 
Essotessa laitetta oli testattu jo aiemmin. 
– Essotessa laitteella voidaan puhdistaa tiloja ja ajoneuvoja. Nämä ovat tärkeitä esimerkiksi kun joudutaan perustamaan väliaikaista sairaalatilaa tai vaikka ambulanssilla on kuljetettu pärskivä koronaviruspotilas. Laitteen avulla voidaan varmistaa tervey
denhuollon henkilöstön ja seuraavien potilaiden turvallisuus, sanoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä. 
Käyttöä  Mikkelissä  kouluttanut toimitusjohtaja Panu Wilska Cleamix Oy:stä sanoo, että kansainvälinen kiinnostus laitetta kohtaan on kasvanut koronaepidemian myötä. 
Laitteen kehitys aloitettiin alun perin Puolustusvoimille bio- ja kemiallisten aseiden neutralointiin. Laitteen hinta on kymmeniä tuhansia euroja. 
Wilskan mukaan laitteen etu on ”salkkukoko” ja se, että lait
”Laitteen avulla voidaan varmistaa terveydenhuollon henkilöstön ja seuraavien potilaiden turvallisuus. Johtaja Santeri Seppälä, Essote 
teen teho riittää puhdistamaan pinnat niin noroviruksesta kuin vaikeasti tuhottavista pernaruttobakteerista. 
– Laite tehoaa siis myös sairaalabakteereihin, Wilska sanoo. 
Wilska sanoo olevansa huolissaan, ollaanko  Suomessa  riittävästi hereillä koronaviruksen torjunnassa. Wilskan mukaan kovin kiinnostus on tullut ulkomailta. – Tilauksia  on  tullut  muun 
muassa Etelä-Koreasta. 
Kaasumaista vetyperoksidia on käytetty terveydenhuollossa mikrobien torjuntaan jo pitkään. Laitteen testaamisessa mukana on ollut muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT.