Jouni Jokivirta tutkii työkseen liekkiä

Jouni Jokivirta voitti Ideakymin keksintösarjan. Kuva: Janne Torikka

Kymen Sanomat/Julkaistu 23.1.2021 10:00

Jouni Jokivirta tutkii työkseen liekkiä – Hän voitti työhönsä liittyvällä keksinnöllä Ideakymin keksintösarjan ja aikoo nyt hakea patenttia

Ensimmäisen Ideakymin palkintoja sateli eri puolelle Kymenlaaksoa. Kunniamaininnat saivat esimerkiksi kotkalaiset Arto Tolsa, Kristiina Saijala ja Roman Denisov sekä haminalainen Pertti Ikonen.

 

Jouni Jokivirta, 35, voitti Ideakymi-kilpailun keksintösarjan hankkeella, josta on syytä olla toistaiseksi vähäsanainen.

– Se on tarkistuslaite voimalaitosympäristöön.

Jokivirta muistuttaa, että patenttia ei voi saada keksinnölle, jota on esitelty sanomalehtien palstoilla. Hän aikoo käyttää voittosumman 3 000 euroa patenttihakemuksensa valmisteluun. Tavoitteena on saada keksinnölle kaupallinen suoja ainakin Euroopan tasolla.

– Luonnos on lähes valmis. Tavoitteeni on, että jätän hakemuksen sisään kuukauden sisällä.

Laitteen ensimmäinen prototyyppi valmistui viime vuoden kesällä. Sen jälkeen asiaa on viety eteenpäin, ja nyt saatu palkintosumma mahdollistaa patenttihakemuksen viemisen loppuun.

Kansainvälistä osaamista Saksasta

Anjalankosken lukiosta vuonna 2004 kirjoittanut Jokivirta valmistui metroniikan insinööriksi Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 2010. Hän oli jo tätä ennen viettänyt vajaan vuoden Saksassa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Valmistumisen jälkeen Jokivirta hakeutui Saksaan töihin, jossa hän työskenteli teollisuuden poltinlaitteiden parissa. Kolmikymppisenä hän päätti, että töitä voisi tehdä kotimaassakin.

– Ajattelin, että jos joskus perustan yrityksen, sen voisi tehdä Suomeen palatessa.

Jokivirta muutti Anjalaan ja perusti Pyrovisio oy:n vuoden 2018 alussa. Yrityksen liikeidea on tarjota energia-alan yrityksille mittauspalvelua, jolla palamisprosessi saadaan analysoitua ja säädettyä parhaaseen mahdolliseen liekkiin.

– Voimalaitosten polttokattilat on hyvin eristetty. Sisällä voi olla 10-metrinen liekki, mutta kukaan ei näe, miten se palaa.

Liekillä säädetään päästöjä

Teollisuudessa käytetään kahdenlaisia polttokattiloita. Toisiin asennetaan heti valmistusvaiheessa kamera, jolla liekkiä voi analysoida. Toisista tämä kymmenientuhansien eurojen investointi jätetään pois.

Suomeen palattuaan Jokivirta alkoi kehittää yrityksessään kamerajärjestelmää, jota hän voi siirtää voimalaitoksesta toiseen. Mukana kulkeva järjestelmä piti rakentaa itse. Valmiin järjestelmän rakentamiseen kului puolitoista vuotta. Viime vuonna tuli valmista, ja nyt Pyrovision palveluja kysytään ympäri Suomen.

Jokivirran mukaan kysynnän kasvua lisää myös jatkuvasti tiukentuvat ympäristömääräykset. Aikaisemmin polttoa on voitu säätää päästöjä mittaamalla. Pyrovision analyysin avulla liekkiä voidaan säätää ilman päästömittauksia niin, että se palaa paremmin, ja ympäristöön levittäytyy vähemmin haitallisia päästöjä.

Pari tuntia kuvaa liekkimerestä

Pyrovision palvelussa yli tuhannen asteen palamisprosesseja voidaan kuvata kameralla vaikka pari tuntia. Tällaisesta kuvamateriaalista saadaan analysoitua tarkasti, miten arina palaa tulipesässä, miten liekit kattilassa geometrisesti liikkuvat, kuinka lämmintä kattilassa on ja millaisia virtauskenttiä palo synnyttää.

Tätä kaikkea voidaan analysoida Jokivirran kehittämällä laitteistolla.

– Palveluuni viime vuonna tutustuneet asiakkaat ovat olleet tosi tyytyväisiä.

Ideakymin palkintorahoilla Jokivirta pääsee viimeistelemään patenttihakemusta. Tarkoitus on saada patenttisuoja tuotteelle, joka täydentää Pyrovision tämänhetkistä palvelua.

– Keksintöhakemuksessa oli myös suunnitelma, miten tuotteella voidaan tehdä rahaa, Jokivirta sanoo.

Toistaiseksi Jokivirta työskentelee yksin kotonaan, mutta tarkoituksena on kehitellä konsepti, jonka pyörittämiseen tarvitaan muutama työntekijä. Tällaiseen tulevaisuuteen sisältyy suunnitelmia myös jonkinlaisesta tuotantotilasta.

Kilpailuun lähetettiin 94 ehdotusta

Ensimmäistä kertaa järjestettyyn Ideakymi-kilpailuun lähettiin 94 ehdotusta. Keksintösarjan lisäksi oli myös liikeideasarja ja ideasarja.

Raadin puheenjohtaja Markku Merovuo kuvailee kilpailuehdotuksia yllättävän korkeatasoisiksi.

– Jokivirran hakemus oli erittäin hyvin tehty. Siinä tuli esille, että henkilöllä on vankkaa osaamista ja kansainvälistä kokemusta. Näimme hyvän suunnitelman siitä, miten asiaa viedään kaupallistamista kohti.

Merovuo kertoo Ideakymin olevan ensimmäinen toimenpide, jolla Kymenlaakson Innovaatioverkosto pyrkii kehittämään luovuutta alueella.

Kilpailullista jatkoa suunnitellaan, mutta rahoitusta sille ei ole vielä järjestetty. Merovuo mukaan Innovaatioverkoston tarkoituksena on luoda järjestelmällistä neuvontaa Kymenlaaksossa. Yritysneuvontaa alueella on hyvin saatavilla, mutta innovaatioiden saralla riittää tekemistä.

– Tavoitteena on systemaattinen innovaationeuvonta, jotta kaikki mahdolliset ideat saadaan tarkisteltua. Tarkoitus on edistää niitä innovaatioita, joissa on kaupallisia mahdollisuuksia.

Vaarana on, että moni keksintö jää pöytälaatikkoon

Innovaatiotoiminta kyykkäsi Suomessa vuonna 2013, kun Keksintösäätiö joutui valtion rahoitusleikkausten vuoksi ajamaan alas maakunnallisen organisaationsa. Sillä oli aikaisemmin maakunnissa innovaatioasiamiesten verkosto.

Kouvolassa innovaatioita huomioitiin erikseen myönnettävillä kannustinrahoilla useampi vuosi, mutta viime vuonna nämä rahat leikattiin. Kotkassakin innovaatioiden tukemista kokeiltiin vain vuosi.

Innovaatioverkosto pyrkii paikkaamaan asiaa omilla toimillaan Kymenlaaksossa.

– Meillä on ollut tämän asian suhteen musta aukko. Alkupään innovaationeuvontaa ei ole edistetty parhaalla mahdollisella tavalla viime aikoina. Vaarana on, että moni keksintö jää Kymenlaaksossa sen takia pöytälaatikkoon.

Ideakymi osoitti, että Kymenlaaksossa innovoidaan siinä missä muuallakin. Merovuon mukaan 94 ehdotusta oli tästä hyvä osoitus.

– Vaikka saatiin paljon ehdotuksia, tiedän, että oli myös sellaisia, jotka eivät lähteneet kilpailuun mukaan syystä tai toisesta.

Merovuo muistuttaa, että innovaation kanssa ei kannata murehtia liikaa yksin. Alueelliset kehittämisyhtiöt, Cursor Kotkassa ja Kinno Kouvolassa, auttavat.

– Se on täysin luottamuksellista. Kehitysyhtiö ei voi toimia, jos se ei toimi luottamuksellisesti.

Kouvola pärjäsi hyvin kilpailussa

Kilpailuun otettiin osaa eri puolilta Kymenlaaksoa.

Kouvolalainen Juho Repo voitti liikeideasarjan Laawu-majoitusratkaisullaan, jota on testattu jo käytännössäkin haminalaisella leirintäalueella. Hän oli kehitellyt tuotettaan Xamkin ja Aikuiskoulutus Taitajan asiantuntija-avun turvin. Repo sai palkinnoksi 3 000 euroa.

Ideasarjassa jaettiin kolme kannustinpalkintoa. Aikuiskoulutuskeskus Taitajassa opiskelevat Juho ja Joe Starck ideoivat maalipumpun. Jarkko Mikkola ideoi Kuusankosken ohijuoksutuskanavaan surffausaaltoa. Päivi Asikainen ideoi tilkkutöitä kierrätetyistä materiaaleista.

Kunniamaininta annettiin kuudelle henkilölle. Kotkalainen Arto Tolsa kehitteli kattotyötason ja haminalainen Pertti Ikonen matonpesulaitteen harjauslaitteen. Kouvolalainen Annika Salmi ideoi kestävän kehityksen asusteen.

Kotkalainen Kristiina Saijala sai kunniamaininnan liikenteen palvelukeskukseen liittyvästä ideastaan. Kotkalainen Roman Denisov ideoi ratkaisun päivittäiseen kirjanpitoon.

Kunniamaininnan sai myös nimettömänä kilpailuun osallistunut iittiläinen 90-vuotias henkilö. Hän ideoi "varmatoimisen tasoristeyksen", josta olisi apua etenkin itseohjautuville ajoneuvoille tulevaisuudessa.

Ideakymi-kilpailun takaa löytyy viime vuonna perustettu Kymenlaakson innovaatioverkosto. Siinä ovat mukana Kinno, Cursor, Kaakkois-Suomen ely-keskus, Kaakkois-Suomen te-toimisto, Ekami, Xamk, KSAO, Aikuiskoulutus Taitaja, Kymen Yrittäjät, Keksintösäätiö ja Kymenlaakson Innovaatioyhdistys.

Ideakymi oli Keksintösäätiön pilotti, jota halutaan levittää kaikkiin Suomen maakuntiin.

AIHEET

 MATTI TIEAHO

Jouni Jokivirta voitti Ideakymi-kilpailun keksintösarjan

Jouni Jokivirta voitti Ideakymin keksintösarjan. Kuva: Janne Torikka

Julkaistu Kouvolan Sanomissa/Matti Tieaho 21.1.2021

Anjalassa asuva Jouni Jokivirta tutkii työkseen liekkiä – Hän voitti työhönsä liittyvällä keksinnöllä Ideakymin keksintösarjan ja aikoo nyt hakea patenttia

Ensimmäisen Ideakymin palkinnoista suurin osa tuli Kouvolaan. Kymenlaaksoon halutaan systemaattinen innovaationeuvonta.

Anjalalainen Jouni Jokivirta, 35, voitti Ideakymi-kilpailun keksintösarjan hankkeella, josta on syytä olla toistaiseksi vähäsanainen.

– Se on tarkistuslaite voimalaitosympäristöön.

Jokivirta muistuttaa, että patenttia ei voi saada keksinnölle, jota on esitelty sanomalehtien palstoilla. Hän aikoo käyttää voittosumman 3 000 euroa patenttihakemuksensa valmisteluun. Tavoitteena on saada keksinnölle kaupallinen suoja ainakin Euroopan tasolla.

– Luonnos on lähes valmis. Tavoitteeni on, että jätän hakemuksen sisään kuukauden sisällä.

Laitteen ensimmäinen prototyyppi valmistui viime vuoden kesällä. Sen jälkeen asiaa on viety eteenpäin, ja nyt saatu palkintosumma mahdollistaa patenttihakemuksen viemisen loppuun.

Kansainvälistä osaamista Saksasta
Anjalankosken lukiosta vuonna 2004 kirjoittanut Jokivirta valmistui metroniikan insinööriksi Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 2010. Hän oli jo tätä ennen viettänyt vajaan vuoden Saksassa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.

Valmistumisen jälkeen Jokivirta hakeutui Saksaan töihin, jossa hän työskenteli teollisuuden poltinlaitteiden parissa. Kolmikymppisenä hän päätti, että töitä voisi tehdä kotimaassakin.

– Ajattelin, että jos joskus perustan yrityksen, sen voisi tehdä Suomeen palatessa.

Jokivirta muutti Anjalaan ja perusti Pyrovisio oy:n vuoden 2018 alussa. Yrityksen liikeidea on tarjota energia-alan yrityksille mittauspalvelua, jolla palamisprosessi saadaan analysoitua ja säädettyä parhaaseen mahdolliseen liekkiin.

– Voimalaitosten polttokattilat on hyvin eristetty. Sisällä voi olla 10-metrinen liekki, mutta kukaan ei näe, miten se palaa.

Liekillä säädetään päästöjä
Teollisuudessa käytetään kahdenlaisia polttokattiloita. Toisiin asennetaan heti valmistusvaiheessa kamera, jolla liekkiä voi analysoida. Toisista tämä kymmenientuhansien eurojen investointi jätetään pois.

Suomeen palattuaan Jokivirta alkoi kehittää yrityksessään kamerajärjestelmää, jota hän voi siirtää voimalaitoksesta toiseen. Mukana kulkeva järjestelmä piti rakentaa itse. Valmiin järjestelmän rakentamiseen kului puolitoista vuotta. Viime vuonna tuli valmista, ja nyt Pyrovision palveluja kysytään ympäri Suomen.

Jokivirran mukaan kysynnän kasvua lisää myös jatkuvasti tiukentuvat ympäristömääräykset. Aikaisemmin polttoa on voitu säätää päästöjä mittaamalla. Pyrovision analyysin avulla liekkiä voidaan säätää ilman päästömittauksia niin, että se palaa paremmin, ja ympäristöön levittäytyy vähemmin haitallisia päästöjä.

Pari tuntia kuvaa liekkimerestä
Pyrovision palvelussa yli tuhannen asteen palamisprosesseja voidaan kuvata kameralla vaikka pari tuntia. Tällaisesta kuvamateriaalista saadaan analysoitua tarkasti, miten arina palaa tulipesässä, miten liekit kattilassa geometrisesti liikkuvat, kuinka lämmintä kattilassa on ja millaisia virtauskenttiä palo synnyttää.

Tätä kaikkea voidaan analysoida Jokivirran kehittämällä laitteistolla.

– Palveluuni viime vuonna tutustuneet asiakkaat ovat olleet tosi tyytyväisiä.

Ideakymin palkintorahoilla Jokivirta pääsee viimeistelemään patenttihakemusta. Tarkoitus on saada patenttisuoja tuotteelle, joka täydentää Pyrovision tämänhetkistä palvelua.

– Keksintöhakemuksessa oli myös suunnitelma, miten tuotteella voidaan tehdä rahaa, Jokivirta sanoo.

Toistaiseksi Jokivirta työskentelee yksin kotonaan Anjalassa, mutta tarkoituksena on kehitellä konsepti, jonka pyörittämiseen tarvitaan muutama työntekijä. Tällaiseen tulevaisuuteen sisältyy suunnitelmia myös jonkinlaisesta tuotantotilasta.

Kilpailuun lähetettiin 94 ehdotusta

Ensimmäistä kertaa järjestettyyn Ideakymi-kilpailuun lähettiin 94 ehdotusta. Keksintösarjan lisäksi oli myös liikeideasarja ja ideasarja.

Raadin puheenjohtaja Markku Merovuo kuvailee kilpailuehdotuksia yllättävän korkeatasoisiksi.

– Jokivirran hakemus oli erittäin hyvin tehty. Siinä tuli esille, että henkilöllä on vankkaa osaamista ja kansainvälistä kokemusta. Näimme hyvän suunnitelman siitä, miten asiaa viedään kaupallistamista kohti.

Merovuo kertoo Ideakymin olevan ensimmäinen toimenpide, jolla Kymenlaakson Innovaatioverkosto pyrkii kehittämään luovuutta alueella.

Kilpailullista jatkoa suunnitellaan, mutta rahoitusta sille ei ole vielä järjestetty. Merovuo mukaan Innovaatioverkoston tarkoituksena on luoda järjestelmällistä neuvontaa Kymenlaaksossa. Yritysneuvontaa alueella on hyvin saatavilla, mutta innovaatioiden saralla riittää tekemistä.

– Tavoitteena on systemaattinen innovaationeuvonta, jotta kaikki mahdolliset ideat saadaan tarkisteltua. Tarkoitus on edistää niitä innovaatioita, joissa on kaupallisia mahdollisuuksia.

Vaarana on, että moni keksintö jää pöytälaatikkoon
Innovaatiotoiminta kyykkäsi Suomessa vuonna 2013, kun Keksintösäätiö joutui valtion rahoitusleikkausten vuoksi ajamaan alas maakunnallisen organisaationsa. Sillä oli aikaisemmin maakunnissa innovaatioasiamiesten verkosto.

Kouvolassa innovaatioita huomioitiin erikseen myönnettävillä kannustinrahoilla useampi vuosi, mutta viime vuonna nämä rahat leikattiin. Kotkassakin innovaatioiden tukemista kokeiltiin vain vuosi.

Innovaatioverkosto pyrkii paikkaamaan asiaa omilla toimillaan Kymenlaaksossa.

– Meillä on ollut tämän asian suhteen musta aukko. Alkupään innovaationeuvontaa ei ole edistetty parhaalla mahdollisella tavalla viime aikoina. Vaarana on, että moni keksintö jää Kymenlaaksossa sen takia pöytälaatikkoon.

Ideakymi osoitti, että Kymenlaaksossa innovoidaan siinä missä muuallakin. Merovuon mukaan 94 ehdotusta oli tästä hyvä osoitus.

– Vaikka saatiin paljon ehdotuksia, tiedän, että oli myös sellaisia, jotka eivät lähteneet kilpailuun mukaan syystä tai toisesta.

Merovuo muistuttaa, että innovaation kanssa ei kannata murehtia liikaa yksin. Alueelliset kehittämisyhtiöt, Kinno Kouvolassa ja Cursor Kotkassa, auttavat.

– Se on täysin luottamuksellista. Kehitysyhtiö ei voi toimia, jos se ei toimi luottamuksellisesti.

Kouvola pärjäsi hyvin kilpailussa

Vaikka kilpailuun otettiin osaa eri puolilta Kymenlaaksoa, palkittujen ehdotusten enemmistö on Pohjois-Kymenlaaksosta.

Kouvolalainen Juho Repo voitti liikeideasarjan Laawu-majoitusratkaisullaan, jota on testattu jo käytännössäkin haminalaisella leirintäalueella. Hän oli kehitellyt tuotettaan Xamkin ja Aikuiskoulutus Taitajan asiantuntija-avun turvin. Repo sai palkinnoksi 3 000 euroa.

Ideasarjassa jaettiin kolme kannustinpalkintoa, kaikki Kouvolaan. Aikuiskoulutuskeskus Taitajassa opiskelevat Juho ja Joe Starck ideoivat maalipumpun. Jarkko Mikkola ideoi Kuusankosken ohijuoksutuskanavaan surffausaaltoa. Päivi Asikainen ideoi tilkkutöitä kierrätetyistä materiaaleista.

Kunniamaininta annettiin kuudelle henkilölle. Kotkalainen Arto Tolsa kehitteli kattotyötason ja haminalainen Pertti Ikonen matonpesulaitteen harjauslaitteen. Kouvolalainen Annika Salmi ideoi kestävän kehityksen asusteen.

Kotkalainen Kristiina Saijala sai kunniamaininnan liikenteen palvelukeskukseen liittyvästä ideastaan. Kotkalainen Roman Denisov ideoi ratkaisun päivittäiseen kirjanpitoon.

Kunniamaininnan sai myös nimettömänä kilpailuun osallistunut iittiläinen 90-vuotias henkilö. Hän ideoi "varmatoimisen tasoristeyksen", josta olisi apua etenkin itseohjautuville ajoneuvoille tulevaisuudessa.

Ideakymi-kilpailun takaa löytyy viime vuonna perustettu Kymenlaakson innovaatioverkosto. Siinä ovat mukana Kinno, Cursor, Kaakkois-Suomen ely-keskus, Kaakkois-Suomen te-toimisto, Ekami, Xamk, KSAO, Aikuiskoulutus Taitaja, Kymen Yrittäjät, Keksintösäätiö ja Kymenlaakson Innovaatioyhdistys.

Ideakymi oli Keksintösäätiön pilotti, jota halutaan levittää kaikkiin Suomen maakuntiin.

 

PRH: PK-yrityksille tukea tavaramerkkeihin ja mallioikeuksiin

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettu 20 miljoonan euron avustusohjelma, Ideas Powered for Business SME Fund, on käynnistynyt. Ohjelmassa Euroopan unioniin sijoittautuneille pk-yrityksille myönnetään IPR-arvoseteleitä, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä hyödyntämään teollis- ja tekijänoikeuksia.

Avustusta annetaan pk-yrityksille

Ohjelma on avoin kaikille Euroopan unionin alueelle sijoittautuneille EU:n virallisen määritelmän mukaisille pk-yrityksille. Katso EU:n määritelmä pk-yrityksestä.

Ohjelmassa annetaan korvauksiin perustuvaa taloudellista tukea sekä kansallisten tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten että EU:n tavaramerkki- ja yhteisömallihakemusten tekemiseen. Tukea annetaan myös teollis- ja tekijänoikeuksien esianalyysipalveluihin (IP Scan) jäsenmaissa, joissa palvelu on saatavilla. Suomi ei toistaiseksi kuulu näihin maihin.

Tukea voi saada enintään 1 500 euroa yritystä kohden.

Hakemuksia voi tehdä 11. tammikuuta 2021 alkaen. Hakujaksoja on vuoden 2021 aikana yhteensä viisi.

Ohjelmaan osallistumista koskevat vaatimukset, aikataulu ja muut tiedot ovat saatavilla Ideas Powered for Business -sivustolla.

Lisätietoja avustusohjelmasta

Avustusohjelma on osa Euroopan unionin teollisoikeusviraston EUIPOn Ideas Powered for Business ohjelmaa ja Euroopan komission teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa toimintasuunnitelmaa. Ohjelman toteuttamiseen osallistuvat myös EU:n kansalliset ja alueelliset teollis- ja tekijänoikeusvirastot.

Lue lisää Ideas Powered for Business -ohjelmasta.

Lue lisää Euroopan komission teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta toimintasuunnitelmasta.


Lisätietoja

Tuulimarja Myllymäki
Johtava neuvontalakimies
Patentti- ja rekisterihallitus
puh. 029 509 5399

Olli Ilmarinen
Kehitysasiantuntija
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH)
p. 029 509 5236