Haminan LNG terminaali

30 000 kuution säiliö ja 200 MW höyrystyskapasiteetti – Tällainen on Haminaan valmistuva 110 miljoonan lng-terminaali, ensimmäinen laatuaan Suomessa

Tuula Laatikainen 11.5.2022

 

Haminaan valmistuu lng-terminaali sopivasti, kun Suomi ja muut länsimaat ­katkaisevat energiaostoja Venäjältä. Myös ilmastosota on vielä voitettava.

T&T HAMINA

Kalevi Mattila esittelee Tekniikka­&Taloudelle paikkaa, johon ulkopuoliset eivät pääse enää parin kuukauden päästä. Olemme Haminan nesteytetyn maakaasun (lng) terminaalin prosessialueella, Kotka-Haminan sataman kärjessä. Jalkojen juurella viimeiset jäät lähtevät Suomenlahdesta. Hamina Lng -yhtiön terminaali otetaan käyttöön lokakuussa tämän vuoden syksyllä. Kalevi Mattila on yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Terminaali on Suomen ensimmäinen, jossa laivojen rahtaama nesteytetty maakaasu voidaan puskea suoraan Suomen maakaasuputkistoon muualle siirrettäväksi. Porissa ja Torniossa on lng-terminaalit, mutta niistä maakaasu lähtee eteenpäin vain rekoilla.

HAMINAN LNG-TERMINAALI on viivästynyt ­runsaan vuoden, mutta nyt valmistuminen ei voisi ajoittua parempaan hetkeen. Suomi ja muu Eurooppa pyristelevät eroon Venäjältä tuotavasta energiasta. Suomeen maakaasu tulee putkea pitkin Venäjältä Imatran kautta. Lng on toinen tapa tuoda maakaasua. Lng-laivat kuljettavat nesteytetyn maakaasun Yhdysvalloista tai Lähi-idän maista Eurooppaan. Haminaan asti lng tulee Euroopan lng-­hubeista, jakelukeskuksista, kuten Klaipedasta Liettuasta tai Paldiskista Virosta.

Putkea piisaa. Lng siirtyy laivoista putkistoa pitkin ­­ lng-säiliöön. JOEL MAISALMI

Haminan lng-terminaalia voi hyvinkin kutsua yhdeksi keinoksi puolustautua maailman energiasodassa. Se alkoi pian sen jälkeen, kun ­Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun 24. päivä. Läntiset maat haluavat ensin vähentää roimasti ja lopulta lopettaa kokonaan energia­ostot Venäjältä, jotta ne eivät rahoittaisi Putinin sotatoimia, ja sota voisi loppua. Putinin Venäjä saa yhä päivittäin 600–700 miljoonan euron vientitulot pelkästään maakaasusta. Haminan lng-terminaali tekee sen mahdolliseksi omalta osaltaan.

”Euroopalla menee vuosia irtautua kokonaan Venäjän kaasusta. Me yritämme tehdä kaikkemme, jotta saamme lng-kapasiteettia kasvatettua”, Mattila sanoo.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena myös Saksa aikoo rakentaa ensimmäiset omat lng-­terminaalinsa. Niitä tulee kolme. NYT RAHTIALUKSIA LIPUU lähes äänettömästi lng-terminaalin ohitse muualle satamaan tai maailmalle päin. Syksyllä Haminaan alkaa tulla myös lng-laivoja kahden viikon välein. Haminan satamaan voi kiinnittyä lähes 300 metriä pitkä alus. Uudenkarheat lastausvarret odottavat jo valmiina. Haminan terminaali on pienehkö. Lastausalueen takana rannassa kohoaa 30 000 kuution säiliö. Euroopassa lng-hubit ovat 160 000-kuutioisia.

”Kun lng:tä tuodaan vaikka Yhdysvalloista, se tuodaan isoilla aluksilla, joiden vetoisuus on helposti tuo 160 000 kuutiota”, Mattila kertoo.

Koko terminaali sijaitsee paikalla, jossa oli vielä jokunen vuosi sitten 12 metriä syvä vesi.

”Neljä hehtaaria uutta isänmaata, joka tähän on rakennettu, tehtiin talvella 2017–2018. Pehmeitä aineita ruopattiin hieman ja kiviä kannettiin 450 000 tonnia”, hän kertoo.

Terminaalin omistaa Hamina Lng. Sen omistavat Haminan Energia, virolainen perhe­yhtiö Alexela ja vähemmistöosakkaana Wärtsilä. Hamina Lng ei tuo itse nesteytettyä maakaasua Suomeen, vaan myy sen teknisen toimituksen palveluna energiayhtiöille ja teolli­suudelle, jotka tarvitsevat ja ostavat lng:tä. Suoraan verkkoon. Haminan terminaalista maakaasu menee suoraan putkistoon. Porin ja Tornion lng-terminaaleista maakaasu lähteen eteenpäin vain rekoilla.

JOEL MAISALMI HAMINAN ENERGIA kiinnostui terminaalin ­rakentamisesta kymmenisen vuotta sitten. Tavoitteena oli saada energiavarasto.

”Jos halutaan varastoida sähköä, akut ovat huomattavan pieniä tähän verrattuna. Vaikkapa aurinkosähkö saadaan varastoon seuraavaa yötä varten, mutta tämä luo isomman potentiaa­lin varastoida, kun power to gas etenee”, ­Kalevi Mattila sanoo.

Power to gas tarkoittaa menetelmää, jossa uusiutuvan sähkön avulla tehdään vetyä ja ­siitä metaania.

”Kun se nesteytetään, voidaan aurinkoenergia ottaa talteen kesällä ja käyttää talvella”, hän sanoo. ”Haminan Energiaa kiehtoo se, että tämä on mielettömän hieno energiavarasto. Lng-säiliössä metaanimolekyylit ovat sulassa sovussa, oli ne sitten tehty banaaninkuoresta eli biokaasusta, synteettisin menetelmin ylijäämäsähköstä tai otettu öljylähteen päältä”, hän sanoo.

Mutta milloin Haminan tynnyrissä on ­todella synteettistä kaasua varastossa?

”Siihen menee vuosia, ei missään nimessä kymmeniä. Teolliset power to gas -hankkeet ovat Suomessa alkaneet.”

Synteettistä metaania ei tuotaisi silloin varastoon enää lng-laivoilla, vaan se voidaan ­tuoda putkea pitkin sisä-Suomesta sieltä missä ikinä sitä tuotetaan.

”Nesteytyslaitosta meillä ei vielä ole, mutta etsimme siihen vaihtoehtoja. Suomen kannalta olisi oiva tilanne, jos Suomi voisi olla omavarainen edes vähän kaasun suhteen”, Mattila kertoo.

Kun siis on ensin päästy eroon venäläisestä fossiilisesta maakaasusta, voidaan lng-varaston avulla päästä vähitellen eroon kaikesta tai ainakin isosta osaa fossiilista maakaasua. Ihmiskunta käy yhdenlaista sotaa myös ilmastonlämpenemistä vastaan.

 


3 000 000 kg kirjolohta vuodessa

Tommi Mäkinen lähti johtajan paikalta 563 000 työntekijän jättiyrityksestä ja aikoo nyt mullistaa kalankasvatuksen Suomessa

Sofia Virtanen 31.3.2022 08:03 Tekniikka & Talous

DI Tommi Mäkinen aloitti kalankasvatusyhtiö ­Finnforelin teknologiajohtajana helmikuun alussa. Tässä haastattelussa hän kertoo, mikä kalankasvatuksessa tulee pian mullistumaan.

Tommi Mäkinen

Kestävyyttä kala-alalle. Tommi Mäkisen mukaan suuri yleisö alkaa vasta hiljalleen ymmärtää, miten isoja kestävyysongelmia niin kalastuksessa kuin kalankasvatuksessa yhä on globaalisti. KIMMO HAAPALA @

Teit diplomityön tekoälystä vuosituhannen vaihteessa. Miten ala on siitä muuttunut?

Annotoidun datan määrä ja laskentatehot ovat kasvaneet, mutta jo silloin sovelsimme neuroverkkoja käytännön ongelmiin. Ohjaajani oli professori , ensimmäinen suomalainen, joka on väitellyt tekoälystä.

Miten tietotekniikkamies päätyi kala-alalle?

Tulin merkityksellisen työn perässä. Yritämme puhdistaa toimialan, joka on alkutuotantoa ja jossa kuitenkin käytetään myös paljon teknologiaa. Tuon näkemystä umpikansainvälisistä bisneksistä: edellisessä työpaikassani oli 563 000 työntekijää, 161 eri kansallisuutta ja tuhannen hengen tutkimusosasto. Siellä näki maailman kärjen monilla eri osa-alueilla.

Mitkä ovat Finnforelin kilpailuvaltit?

Teemme RAS-viljelyä eli sisävesikiertokasvatusta, jossa ravinteita ei joudu vesistöön toisin kuin perinteisessä kassikasvatuksessa. Tämä on kannattavaa vain, kun laitoksen käyttöaste on yli 90 %. Olemme ratkaisseet tähän liittyvät ongelmat. Valttejamme ovat myös oma munantuotanto ja koko ketjun hallinta emokaloista kaupan hyllylle päätyvään kalafileeseen asti.

Mitä yksikkönne tekee?

Yhdessä Luken kanssa teemme kalojen valintajalostusta (kalagenetiikkaa), lisäksi vastuullamme on haudonnan, poikaskasvattamojen ja uusien tehdashankkeiden kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen.

Keskityttekö jatkossakin kirjo­loheen?

Kyllä. Sen valintajalostusta ja kasvatusta on tehty jo varmaan 200 vuotta. Keskitymme pääosin ­yksittäispakattuihin fileisiin: ruokahävikki vähenee, kun yksinasujien ei tarvitse ostaa kokonaisia kaloja.

Teille tulee Varkauteen kalan­kasvatuksen ”gigafactory”. Mitä tämä tarkoittaa?

Samaa kuin Teslalla, että koko prosessi tapahtuu saman katon alla. Meidän gigafactorymme tuottaa kolme miljoonaa kiloa kirjolohta vuodessa. Se on konsepti, joka voidaan monistaa muualle. Jos halutaan vaikka yhdeksän miljoonaa kiloa, rakennetaan kolme laitosta rinnakkain.

Miksi poikaslaitos tulee Hollolaan yli 200 km päähän Varkaudesta?

Hygieniasyistä. Pitkä etäisyys minimoi tautiriskit. Munia tuotetaan vuodessa 50 miljoonaa, joista kahdeksan miljoonaa tarvitaan Varkauden laitosta varten ja tulevaisuudessa saman verran jokaiseen gigatehtaaseen. Loput myymme.

Kalankasvatusyhtiö ­Finnforelin teknologiajohtaja ja Finnforel Technologies -yksikön johtaja 1.2.2022 alkaen

Ikä: 49

Edellinen työ: Innovaatio­johtaja (Eurooppa), Tata Consultancy Services

Koulutus: Tietotekniikan DI

Perhe: Vaimo ja kaksi lasta

Harrastukset: Hiihto ­ eri muodoissaan ­ (lumettomina ­ vuodenaikoina rullahiihto), pyöräily

Mihin päin maailmaa aiotte ­laajentua?

Esimerkiksi Britannia ja Persianlahden valtiot kiinnostavat. Britanniassa olosuhteet ovat samankaltaiset kuin meillä, Lähi-idässä taas viilennyksen pitää olla kunnossa kylmänveden kalalle.

Paljonko saat palkkaa?

Vähemmän kuin edellisessä työssä. Missä olisit mieluiten töissä, jos Finnforelia ei saa mainita? Jos olisin aivan eri alalla, työskentelisin varmaan lasten ja nuorten parissa. Jos jokin on tärkeää, niin tulevat sukupolvet.

Kerro itsestäsi jotain, mikä ei ole yleisessä tiedossa!

Hiihdin elämäni ensimmäisen maakuntaviestin äskettäin Espoossa. Espoon hiihtoseura elvytti perinteen. Yksi osuus oli 3,75 kilometriä. Lyhin kisani vuosikymmeniin ennen tuota oli 63 kilometriä. Nyt me ’vanhat’ ihmiset hiihdimme käytännössä sprinttikisassa.