Upea kierrätysinnovaatio vauhdittaa STR Tecoil Oy:n kasvua

Käytetty jäteöljy puhdistuu Haminassa uusiokäyttöön

Kiertotalous on toisen kerran järjestettävän maakunnallisen IdeaKymi-kilpailun pääteema. Siksi oli luontevaa pitää Kymen Innovaatioyhdistyksen kokous Haminassa 6.9 Kymenlaakson yhdessä innovatiivisimmista kiertotalousyrityksessä Kymenlaaksossa.


STR Tecoil Oy:n jalostamolla - monen turvapuomin takana Haminan satama-alueella - uudelleen jalostetaan käytettyjä voiteluöljyjä perusöljyksi, Se myydään edelleen voiteluaineteollisuudelle. Prosessin sivutuotteina syntyy kaasuöljyä ja bitumia. Tuotteet ovat laajasti tunnettuja, ja niiden kysyntä on lisääntynyt uusiutuviin tuotteisiin kohdistuvan kiinnostuksen kasvun myötä. Yhtiön liiketoimintamalli on ekologisesti kestävä ja se käyttää tuotantolaitoksessaan valmistettua vihreää vetyä. Öljyä voidaan kierrättää rajattomasti, joten kyseessä on kestävän kehityksen yritys. Jalostusprosessia on kehitetty voimakkaasti viimeisten vuosien aikana ja yhtiö kannustaakin työntekijöitä tekemään aloitteita ja innovaatioita erillisen kehittämisohjelman avulla.

Tehtaanjohtaja Mika Pöyry kertoi ennen kokousta pitämässään alustuksessaan, että yhtiö vannoo vihreän teknologian nimeen. Hänen mukaansa onkin vaikea keksiä vihreämpää tuotetta kuin käytetystä voiteluöljystä regeneroitu uusi perusöljy, sillä käytettyä voiteluöljyä voidaan puhdistaa ja kierrättää loputtomasti.


Yhtiöllä on oma keruuliiketoiminta, joka kerää käytettyjä voiteluöljyjä

Suomesta. Suomen keruu kattaakin noin kolmanneksen jalostamon tarvitsemasta raaka-ainemäärästä. Valtaosa raaka-aineesta tuodaan Euroopasta pääasiassa laivakuljetuksilla ja osa säiliöautoilla. Jalostamo pystyy käsittelemään käytettyjä voiteluöljyjä noin 60 000 tonnia vuodessa. Suomesta saadaan kerättyä Haminan jalostamolle uudelleen jalostettavaksi vajaa puolet kaikista maassa myydyistä voiteluaineista.


Unelmana suljettu kierto

Mika Pöyry (kuvassa esittelemässä puhdistettua voiteluöljyä) kertoi, että

yhtiön tavoitteena on, että kaikki käytetty voiteluöljy kaikista koneista

saataisiin talteen Haminan jalostamolle uudelleen jalostettavaksi. Ja että

yksikään pisara jäteöljyä ei joutuisi polttoon ympäristöä saastuttamaan.  

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 54 milj. euroa ja vuosittainen tuotantokapasiteetti noin 60 000 tonnia käytettyä voiteluöljyä vuodessa. Vakituista henkilökuntaa yhtiössä on 61 henkeä. Tämän lisäksi yhtiö työllistää satoja henkilöitä alihankkijoina, urakoitsijoina ja kuljettajina vuosittain. Tuotteet toimitetaan asiakkaille säiliökontti- ja säiliöautokuljetuksina, joten raskasta liikennettä on jalostamolla paljon. Autojen ja konttien lastauksia tehdään ruuhkaviikkoina noin puolensataa.


Yhtiö kannustaa auton omistajia öljyn uusiokäyttöön. Siksi kaikki vähintään 800 litran voiteluöljytuotteet yhtiö noutaa huoltoasemilta, korjaamoilta ja muilta asiakkailta veloituksetta. Siitä onkin muodostumassa eräänlainen brändi yhtiön vihreälle toiminnalle: Jokaisen autoilijan on mahdollista tehdä vaivaton ympäristöteko, kun jäteöljy palautuu takaisin Haminan tehtaalle regeneroitavaksi. Regenerointi tuottaa noin 12 kertaa vähemmän CO₂-päästöjä kuin voiteluöljyn valmistaminen raakaöljystä.


Teksti ja kuvat

Markku Saari

Kuvassa kokouksen osanottajat tutustumassa taustalla näkyvään STR Tecoil Oy:n öljynjalostamoon

Haminan teollisuussataman vartioidulla alueella.

Kohoa-synergiakeskus ja LUT-yliopiston Kouvolan yksikkö esittäytyivät

Kymen Innovaatioyhdistyksen vuoden kolmas kokous ja yritysvierailu tehtiin 3.5. äskettäin valmistuneeseen Kohoa-yrityspalvelu- ja synergiakeskukseen kävelykatu Manskilla Kouvolassa. Vanhasta Manski-kauppakeskuksesta on muotoutunut yrityksiä ja niitä palvelevien yhteisöjen keskinäistä yhteistyötä kehittävä uuden ajan toimintakeskus. 7000 neliön suuruisen raken-nuksen ostivat ja remontoivat puoliksi kaupungin elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation Oy ja paikalliset yrittäjät. Kokonaiskustannukset ovat olleet kuusi miljoonaa euroa. Ennen kokousta LUT-yliopiston Kouvolan yksikön johtaja ja innovaatioprofessori Marko Torkkeli loi katsauksen kansainvälisen innovaatiokehityksen toimintakonsepteista.


Kohoan yhteisömanageri Heli Vartiainen esitteli kokouskahvituksen lomassa hulppeita talon tiloja, joita vielä kokouspäivänä viimeisteltiin. Virallisia avajaisia juhlitaan vasta syyskuussa. Kokoukseen mennessä rakennuksen tiloja oli remontoitu uuteen käyttöönsä 6200 neliötä. Kohoaan on sijoittunut vuokralaisiksi 16 yritystä ja yhteisöä täyttöasteen ollessa 99 prosenttia. Vapaana oli enää yksi 40 neliömetrin toimistotila. Ulkopuolisillekin tarvitsijoille erikokoisia kokoustiloja löytyy ja työpisteitäkin coworking-tilassa on useita. Mukana olevien koulutusorganisaation opiskelijat mukaan lukien Kohoan on henkilömäärä kasvaa lähes kahteensataan. Heli Vartiainen totesi, että Suomessa on useita yksinomaan verovaroin rakennettuja yritystaloja suuremmissa kaupungeissa. Kouvolan Kohoa on tässä joukossa poikkeus siinä suhteessa, että sen perustamisen takana ovat olleet paikalliset yritykset omilla rahoillaan. Sijoittajien tavoitteena on kehittää ja kasvattaa Kouvolan seudun elinvoimaa.
https://kohoa.fi/

Inspiraatioita ja persipiraatioita
Kohoan tilaesittelyn jälkeen LUT-yliopiston Kouvolan yksikön johtaja ja innovaatioprofessori Marko Torkkeli alusti yksikkönsä toiminnasta ja kansainvälisistä innovaatiokehityksen uusimmista trendeistä ja toiminta-konsepteista kuvaten alustuksensa aihetta ”luovuudeksi (inspiraatio), mikä kehittyäkseen liiketoiminnaksi tarvitsee runsaasti hikoilua (perspiraatio)”


Lappeenrannan - Lahden Teknillisen yliopiston (LUT) Kouvolan yksikkö aloitti toimintansa vuonna 2002 Kouvolan Kasarminmäellä. Se on profiloitunut kansainvälisen kaupan ja logistiikan osaajana edistääkseen Kouvolan alueellista hyvinvointia. Kohoaan äskettäin sijoittunut yksikkö aloitti tutkimusyksikkönä, mutta viime syksystä lähtien siitä tuli myös koulutusyksikkö sen käynnistettyä tuotantotalouden DI-tutkintoon johtavan maisteriohjelman 40 opiskelijalla. Ensi vuoden keväällä se aloittaa myös elintarvike-teknologiaan liittyvän maisteriohjelman, minkä jälkeen yksikön oppilasmäärä kasvaa yli 120:een. Helsingin yliopiston Käännöstieteen laitoksen lopettamisen jälkeen Kouvolasta on tullut jälleen aito yliopistokaupunki 

 

Professori Marko Torkkeli kertoi, että tällä hetkellä Kouvolan alueyksikössä työskentelee 15 vakituista tutkijaa.

Innovaatio on uusi oivallus, keksintö, menetelmä, jolla saavutetaan kaupallista menestystä Kouvolassa asuvan Marko Torkkelin oma tutkimustoiminta keskittyy kansainväliseen innovaatio-tutkimukseen ja erityisesti innovaatioiden hyödyntämismenetelmiin edettäessä kohti kaupallista menestystä avoimilla maailmanmarkkinoilla.


Seuraavassa poimintoja Markon mielenkiintoisesta esityksestä:


1. Perinteisen innovaatiosysteemin uskomuksia

  • Jos keksin sen, löydän myös markkinat sille
  • Jos keksin sen ensimmäisenä, omistan sen
  • Tärkeät tarvittavat teknologiat pystyn arvaamaan ennakkoon
  • Kaikki parhaat alan työntekijät ovat meillä töissä
  • Koskaan ei tiedä mistä hyvät ideat tulevat, mutta niiden tulovirtaa voi kasvattaa tekemällä  systemaattista yhteistyötä kohtuullisen älykkäiden opiskelijoiden kanssa: Syntyy Avoin innovaatio-prosessi, missä hyödynnetään kaikki saatavissa oleva ulkopuolinen tieto oman tiedon lisäksi.


2. Strateginen yrittäjyys innovaatioiden metsästämisessä
Se on yrittäjämäistä toimintaa, missä hyödynnetään kaikkia nykyisiä mahdollisuuksia, mutta samanaikaisesti koko ajan tutkitaan uusia


3. Tapayrittäjät
Tapayrittäjät ovat koko uransa aikana perustaneet uusia liiketoimintoja ja tuoneet markkinoille uusia tuotteita ja palveluita. He tunnistavat mahdollisuuksia myös epävarmoina aikoina ja käyttävät ”karkeasti oikeassa”-menetelmää. Tapayrittäjien yhteisiä piirteitä ovat:

  • Etsivät kiihkeästi uusia mahdollisuuksia
  • Tutkivat niitä äärimmäisen kurinalaisesti
  • Keskittyvät vain lupaavimpiin mahdollisuuksiin eivätkä uuvuta itseään ja organisaatiotaan juoksemalla jokaisen mahdollisuuden perässä
  • Keskittyvät johtamiseen ja erityisesti innovaatioiden toimeenpanon joustavaan toteutukseen
  • Kiinnittävät mukaan kaikkien reviirillään olevien energian

 

4. Mahdollisuusrekisterin pystyttäminen
Business-konsepti on lyhyt kuvaus ideasta, mikä syötetään rekisteriin:

  • Ideaan liittyvät trendit, joilla voi olla vaikutusta konseptiin
  • Konseptiin liittyvä tiedossa oleva tieto muun muassa avainasiakasryhmistä
  • Idean hyödyntämistä haittaavat esteet
  • Yrityksen erityiset kyvyt, taidot, resurssit, jotka tekevät innovaatiosta joko mielenkiintoisen tai ei
  • Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat informaation lähteet
  • Kilpailijoiden listaus ja niiden mahdolliset toimenpiteet
  • Ajoitus (optiot) eli mahdollisuudet ”parasta ennen päiväystä”.

Ylläolevissa kuvista WC-paperirullaa koskevan patentin kuvausta vuodelta1891 siivitti 13 hengen osallistujajoukon keskustelua innovaatioiden ja keksintöjen merkityksestä suomalaiselle yhteiskunta-kehitykselle.

Elintarvikekehittäjien miljoonaprojekti meneillään Kotkan Jylpyllä

Kymen Innovaatioyhdistys on jatkanut yritysvierailuitaan. Viimeksi yhdistys piti sääntömääräisen kevätkokouksensa 21.3. Kotkassa Jylpyn teollisuusalueella sijaitsevassa Superground Oy -nimisessä elintarvikealan tuotekehitysyrityksessä. Kouvolassa muutama vuosi sitten hyönteisruuan parissa kansainvälisesti operoinut kouvolalainen keksijä-yrittäjä Santtu Vekkeli esitteli kolme vuotta sitten perustettua uusinta startuppiaan: https://www.superground.com/

 

Santtu valmistui Helsingin yliopistosta elintarviketieteiden maisteriksi pääaineena mikrobiologia. Opinnot painottuivat elintarviketurvallisuuteen. Mies lähti maailmalle töihin elintarvikelaboratorioihin Yhdysvaltoihin, sitten Singaporeen ja lopulta Ruotsiin Karoliiniseen Instituuttiin Tukholmassa. Tällä kiertomatkalla nykyisin 36-vuotiaalle omien latujensa kulkijalle selvisi, että paras tapa toteuttaa itseään on ryhtyä yrittäjäksi. Sitä ennen väliin mahtui myös lyhyt työrupeama elintarvikealan kehittämiskonsulttina.

Kokoukseen osallistui 14 yhdistyksen jäsentä ja Kymenlaakson innovaatioverkoston edustajaa.

Hyönteisiä ihmisten ja eläinten ruuaksi

Monien vaiheiden jälkeen Santtu Vekkeli löysin itsensä elintarvikehyönteisiin keskittyvänä kehittäjä-yrittäjänä Kouvolan Inkeroisista, jossa hän edelleen asuu perheensä kanssa.  Paljon julkisuutta osakseen saaneen Pohjolan Hyönteistalous Oy:n kehityskaari Santun hoivissa jatkui viisi vuotta ulottuen parhaimmillaan eri puolelle maailmaa, erityisesti Kaakkois-Aasiaan. Alan ammattilaiset työstivät muutaman miljoonan budjetilla hyönteiskehitystä, mitä ei koskaan eikä missään ollut aiemmin tehty. Työn tulokset myytiin lopulta Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Santun mukaan kehittämistyö siellä jatkuu edelleen keskittyen pääasiassa hyönteisproteiinin hyödyntämiseen kotieläinruuissa. Euroopassa ja Suomessa pyrkimykset saada ihmiset syömään monien mielestä hyvänmakuisia hyönteisnaksuja tai käyttämään hyönteisjauheita ruuanvalmistuksessa eivät onnistuneet. Eurooppalaiset eivät kerta kaikkiaan halunneet syödä hyönteisiä.

                                  

Uusi idea syntyi jälleen tuntemattomaan

Santtu Vekkeli kuvaa itseään keksijänä, joka haluaa aloittaa uuden projektin aina mahdottomasta ja tuntemattomasta. Prosessilla on nimikin, Spektri-kokeet. Se tarkoittaa, että alkuperäistä hämärää ideaa ryhdytään työstämään vaiheittain tilanteesta, missä mitään ei ole valmiina. Hän painottaa keksintökehityksessä tarvittavaa ammattilaisuutta ja kärsivällisyyttä. 

Työprosessissa on mukana nyt 12 alan ammattilaista.

Santun kehittämisprosesseissa kehittäjien työhön liittyy tiukka kuri salassapitovelvollisuudesta. Se merkitsee myös sitä, ettei työprosessin missään vaiheessa olla tekemisissä viranomaisten eikä koulutusorganisaatioiden kanssa. Santtu itse arvelee, että hän lienee omalla alallaan ainoa tällä tavoin toimiva ammattikeksijä.

 

Helsingissä perustettu Superground Oy tuli julkisuuteen viime vuoden keväänä, kun Cision News uutisportaali julkaisi yrityksestä skuuppiuutisen, mistä pari otetta:

”SuperGround ratkaisi ensimmäisenä, miten elintarviketeollisuus voi tuottaa maukkaita siipikarjatuotteita hyödyntämällä kanan luut tuotteiden tuotannossa turvallisesti ja lopputuotteessa huomaamattomalla tavalla. Innovaatio ei vaadi elintarviketeollisuudelta merkittäviä investointeja ja on heti saatavilla”.

 

”Jopa 30 prosenttia enemmän siipikarjatuotteita yhdestä broilerista – innovaatio auttaa helpottamaan globaalia ruokakriisiä ja edistää elintarviketeollisuuden vastuullisuutta”

 

Yhtiön broilerikehityksen lisäksi toiseksi kehitysmateriaaliksi on otettu nyt myös kaikki kalamateriaalit, joissa on vastaava tuotannollinen kehittämispotentiaali.

 

Ihmisten ruokatottumuksien ei tarvitse muuttua
Santtu Vekkelin kantavana visiona auttaa maailmanlaajuisesti elintarviketeollisuutta siten, että uudet teknologiset ja materiaaliset ratkaisut eivät edellytä kuluttajien makutottumuksiin muutoksia. Esimerkiksi uudella tavalla valmistetut kananuggetit maistuvat täysin samalta kuin ennenkin, vaikka niiden valmistustapa ja käytetty raaka-aine on erilaista ja ekologisempaa. Saatiin maistiaisia.

Kananluista valmistetut nuggetit olivat hyviä, kirjoittajan mielestä parempia. Majoneesin kanssa  erityisesti.

Superground Oy:n liikeideana ei ole harjoittaa teollista elintarviketuotantoa, vaan myydä yhtiön kehittämää teknologiaa ja siihen liittyvää osaamista. Yhtiön kehittämän uusi teknologia tarjoaa skaalautuvia ratkaisuja aiemmin ratkaisemattomiin ruoantuotannon haasteisiin.


Suomesta puuttuvat vielä isot keksintöyritykset

Santun mielestä kyky innovoida on turha ominaisuus, jos keksijällä ei ole käytettävissään ammattimaista ohjausta. Jos osoittautuu, että keksijästä löytyy kyvykkyyttä toteuttaa ideansa, sen jälkeen kuvaan astuvat vaatimukset keksinnön suojauksesta, työprosessin rahoituksesta ja markkinoimisesta. Yhdysvalloissa syntyy koko ajan eniten keksintöjä, joista kehittyy maailman-luokan yrityksiä. Syynä näihin menestyksiin ovat suuret keksintöpalveluita tarjoavat yritykset, joiden huostaan keksijät työntävät omia ideoitaan. Ne kehittävät niitä eteenpäin ja kuljettavat lopputuotteet markkinoille asti. Suomesta tällaiset yritykset puuttuvat toistaiseksi kokonaan.

 

Teksti ja kuvat
Markku Saari


Kymen Innovaatioyhdistys ry avasi toimintavuotensa yritysvierailulla

Kymen Innovaatioyhdistys avasi toimintavuotensa järjestämällä hallituksen ja jäsenten yhteiskokouksen sekä yritysvierailun kouvolalaisessa Finnish Food Factor Oy:ssä 25. päivänä tammikuuta. Mukaan oli kutsuttu myös kaksi vuotta sitten järjestettyyn IdeaKymi-kilpailuun osallistuneet, Kymenlaakson Innovaatioverkoston johtoryhmän jäsenet sekä muutamia tunnettuja keksijöitä sekä innovaattoreita. Kolmisenkymmentä kokoustajaa saivat samalla tilaisuuden tutustua uuteen ja voimakkaasti kasvavaan elintarviketehtaaseen sekä sen perustajaan, yritysneuvos ja sarjayrittäjä Raino Kukkosen kunnioitettavaan yrittäjätarinaan.


Yhtiön tuotantojohtaja Kari Rantanen (kuvassa vasemmalla) esitteli tehtaan syntyhistoriaa, nykypäivää ja tulevaisuutta, mitä ryydittää maaliskuussa valmistuva 14 miljoonan euron laajennusinvestointi. Sen avulla yhtiö moninkertaistaa tuotantovolyyminsa, minka turvin se aikoo merkittävästi laajentaa vientitoimintaansa. Yrityksellä on tällä hetkellä 23 työntekijää.


Kouvolan Herkku Oy aloitti entisen Kymenlaakson meijerin teollisuuskiinteistössä vuonna 2018. Monen vaiheen jälkeen tehdastilat siirtyivät yhtiön omistukseen. Samalla yhtiö sai uuden nimen, Finnish Food Factory Oy. Se kuvaa paremmin sopimusvalmistajayrityksen tulevaa kansainvälistymistä.


Yhtiön valmistamat tuotteet ovat varmaan kaikille tuttuja markettien hyllyiltä. Valikoimista löytyy muun muassa proteiinijuomia, kermoja, jälkiruokakastikkeita, kahvi-, kaakao- ja teejuomia, mietoja alkoholijuomia, ateriankorvikejuomia ja vesiä.


Tuotantojohtaja Kari Rantanen korosti, että yhtiön toimintafilosofia lähtee luonnosta ja sen vaalimisen arvoista. Sitä kuvaa hyvin yhtiön käyttämä slogan: ”Finnish Food Factory in co-operation with nature." Lue lisää yrityksestä

https://finnishfoodfactory.fi/


Sarjayrittäjä ja yrittäjäneuvos Raino Kukkonen tämänkin tehtaan perustaja

Kouvolalainen Raino Kukkonen (72) on tavannut käyttää itsestään nimikettä sarjayrittäjä. Viime vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi hänelle viralliseksi arvonimeksi Yrittäjäneuvos. Kainuun Osuusmeijerin esimies- ja markkinointitehtävistä vuonna 1995 yrittäjäksi siirtynyt Raino on ehtinyt perustaa ja myydä viisi yritystä. Yksi meni matkalla konkurssiin. Raino kertoi yrittäjäurastaan Kymen Innovaatioyhdistyksen kokouksessa.


Viime aikoina Raino ja hänen poikansa ovat tulleet tunnetuiksi myytyään Kouvolan Korialla sijaitsevan Suomen suurimman yksityisen meijerin ja kaurajuomatehdas Kaslink Oy:n Fazerille. Viimeisin hänen myymistä yrityksistään oli yllä mainittu Finnish Food Factory Oy (Entinen Kouvolan Herkku Oy). Hyväkuntoinen liikunnan harrastaja Raino ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan on perustanut nimeään kantavan Raino Kukkosen 70-vuotissäätiön sr. vuonna 2021. (kuvassa yrittäjäneuvos kertomassa yrittäjätaipaleestaan Kymen Innovaatioyhdistyksen kokouksessa).

https://raino.fi/ Säätiön etusivulla on hänen osuva mietelauseensa kaikille yrittämisestä kiinnostuneille: ”Aina ei voi voittaa, mutta aina kannattaa yrittää.”

Yhdistyksen kokouksessa käytiin läpi alkaneen vuoden toimintaa ja tapahtumia

Asialistalta voidaan tässä yhteydessä poimia kokouksen esityslistalta muutamia otsikoita:

  • Seuraavan IdeaKymi-kilpailun valmistelut Kymenlaakson Innovaatioverkoston kanssa
  • Yhdistyksen kotisivu-uudistus ja face book
  • Tutustuminen Vantaan kaupungin innovaa-tiokehitykseen Heurekassa Business Vantaan kutsusta
  • Yhdistyksen uusi kokouskäytäntö ja vuosikokous maaliskuussa
  • Keksintösäätiön Ideajalostamo ja informaatiota Europatenttituesta
  • Viisi uutta jäsentä – Tervetuloa! Tehdaskierroksen jälkeen palattiin kokouspaikalle tehtaan
  • Osallistuminen Hyvän Tuulen messuille                                   

                                                                              

Teksti ja kuvat
Markku Saari

Tehdaskierroksen jälkeen palattiin kokouspaikalle tehtaan pihapiirissä sijaitsevaan Lounas-kahvila Tehoon, missä kahviteltiin kokousisännän tarjoamien särvinten kera.

Kymen Innovaatioyhdistys uudistaa toimintaansa

Graniittia leikataan isolla terällä, jota toimitusjohtaja Esa Vikman esittelee

Graniittia leikataan isolla terällä, jota toimitusjohtaja Esa Vikman esittelee

Viime vuonna 30 vuotta täyttänyt Kymen Innovaatioyhdistys on uudistamassa kotisivunsa sekä perustamassa oman FaceBook-sivustonsa. Jatkossa yhdistys järjestää hallituksen ja jäsenten yhteiskokoukset yritysvierailujen merkeissä. Tätä käytäntöä harjoiteltiin kevätkokouksen yhteydessä toukokuussa vierailemalla Vikmanin Kivi Oy:ssä Kotkassa. https://www.vikmaninkivi.fi/

Varsinainen kokous pidettiin hallituksen jäsen kotkalaisen Markku Vanhalan 300 vuotta vanhalla kotitilalla.

Vikmanin Kivi Oy; toimitusjohtaja Esa Vikman kertoi, että yrityksen toiminta alkoi vuonna 1925 tuottamaan hauta- ja muita muistokiviä Kotkan-Haminan-Pyhtään seuduille. Yhtiö työllistää tällä hetkellä neljä ammattilaista kivien työstäjää. Kolmannessa sukupolvessa toimivassa yrityksessä on ylläpidetty perinteistä käsityötaitoa kivien valmistuksessa. Uusina tuotealoina ovat viime aikoina lisääntyneet graniitista muokatut ympäristö- ja erikoiskivet. Niistä hän mainitsi muun muassa: portaat, reunakivetykset, pihakivetykset, lintujen juoma-altaat, portinpielet, kiviesteet, istuinpaadet levähdyspaikoilla yms. Kotkan Sibelius-puiston massiiviportaat ovat upea esimerkki kiven mahdollisuuksista ympäristörakentamisen raaka-aineena.

Esa Vikman selosti, että mitä merkitsee kun perinteinen kiviosaaminen ja nykyajan tekniikkaa kohtaavat: Avainasemassa on uusien tietokoneohjelmien käyttötaito muun muassa kivien kaiverruksissa sekä hiomakoneen automaation hallinnassa. Innovatiivisuutta tarvitaan tällä hetkellä kaikkein eniten digitaalisen markkinoinnin osaamisessa. Tässä yhteydessä puhutaan sähköisestä näkyvyydestä erityisesti uusien ympäristöalueiden tarvitsemien kivetysten markkinoinnissa.

Teksti ja kuvat varapuheenjohtaja Markku Saari