Torstaina 15. marraskuuta päättyneeseen IdeaKymi-kilpailuun tuli yhteensä 79 ehdotusta neljään eri sarjaan.


Kymen Innovaatioyhdistyksen yhdessä Kymenlaakson Innovaatioverkoston kanssa järjestämään
Ideakymi 2023 -kilpailuun tuli määräaikaan mennessä yhteensä 79 ehdotusta keksintö-, liikeideat-
kierrätys ja ideat-sarjoihin. Kilpailun järjestävän Kymen Innovaatioyhdistyksen puheenjohtaja
Markku Merovuo on tyytyväinen ehdotusten määrään ja niiden jakautumiseen tällä kertaa
enemmän kaupallisuuteen tähtääviin innovaatiohin yleisideoiden sijasta.


Eniten ehdotuksia tuli liikeideat -sarjaan, yhteensä 29 ehdotusta. Keksinnöt -sarja keräsi 24
ehdotusta, kierrätys -sarja 11 ja kahteen ideat-sarjaan saatiin yhteensä 15 ehdotusta. Edellisellä
kerralla vuosina 2020-2021 järjestetty IdeaKymi -kilpailu keräsi yhteensä 94 ehdotusta.
Kilpailuprosessi jatkuu Innovaatioverkoston jäsenorganisaatioiden edustajista kootun
arviointiraadin toimesta. Se saanee työnsä valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, jolloin on
selvillä parhaat ja palkittavat ehdotukset.


IdeaKymi 2023 päättyy tammi-helmikuun vaihteessa 2024 järjestettävään Innovaatiosymposiumiin,
jossa jaetaan kilpailun palkinnot ja muut huomionosoitukset.


IdeaKymi rahoitetaan osana Kymenlaakson Liiton AKKE-projektia ”Ideakymi-kilpailu ja sen
konseptointi Ideajalostamoon”, jota hallinnoi Kymen Innovaatioyhdistys Kymenlaakson
Innovaatioverkoston puolesta. Projektirahoitus kattaa myös vuonna 2025 järjestettävän kolmannen
IdeaKymin kustannuksia.


Kilpailun palkinnot rahoitetaan verkoston jäsenten, Yksinyrittäjäinsäätiön ja Kymenlaakson
Osuuspankin toimesta. Kymenlaakson Innovaatioverkosto on 13 organisaation verkosto ja hyvä
esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnasta.


Kilpailun markkinointiviestinnästä ja kilpailu-ehdotusten käsittelystä vastaa tällä kertaa Kehitysyhtiö
Cursor Oy.


Kymenlaakson Innovaatioverkosto kiittää kaikkia ehdotuksen lähettäjiä. Kilpailuprosessiin ja
muuhun maakunnan Innovaatiotoimintaan liittyvää informaatiota voi seurata Kymen
Innovaatioyhdistyksen www.kymeninno.fi ja Cursorin sivuilta www.cursor.fi/ideakymi.


Lisätietoja:
Markku Merovuo
Puh. 044 333 1891
Sähköposti: markku.merovuo@gmail.com
Markku Saari
Puh. 040 055 1548
Sähköposti: markku.saari@kymp.net

Vielä ehdit osallistua, pidä kiirettä!

Hakuaika 15.11.2023 asti

Ideakilpailuun osallistuvan tulee lukea ja hyväksyä nämä säännöt ennen kilpailuehdotuksen lähettämistä.


1. Kilpailun tarkoitus

Kilpailun tarkoituksena on rohkaista innovatiivisuuteen ja luovuuteen etsimällä, löytämällä ja palkitsemalla innovaatioita, keksintöjä tai ideoita, joilla voidaan nähdä olevan kaupallista potentiaalia.

Ehdotus voi olla esimerkiksi tekninen ratkaisu, tuote tai palvelu tai oleellinen tuote- tai palveluparannus tai perusteltu idea.


Ehdotuksen sisältöä ei rajata mutta arvioinnissa painotetaan Kymenlaakson alueellisen kehittämisen painopisteitä: logistiikka, bio- ja kiertotalous ja digitaalisuus. Lisäksi painotetaan elintarvikealaa ja sen alkutuotantoa. Otamme myös vastaan työsuhde-keksintöjä tai korkeakoulukeksintöjä koskevia ehdotuksia. Tällöin esittäjinä ovat työnantaja ja keksijä. Painotamme myös ideoita jotka liittyvät ”lasten ja nuorten taloustaitojen tai senioreiden digitaitojen edistämiseen”.


Ehdotuksen pitää olla aiemmin julkaisematon ja toteuttamaton. Ensimmäisestä julkistamisesta ei saa olla kulunut yli vuotta. Kilpailuun hyväksytään myös sellainen edelliseen Ideakymi-kilpailuun osallistunut ehdotus, jos kilpailuehdotuksen tekijä pystyy luotettavasti esittämään, että idea on oleellisesti kehittynyt.


2. Kilpailun järjestäjät ja arviointiraati

Kilpailun järjestävät Kymenlaakson innovaatioverkostoon kuuluvat toimijat: kehittämisyhtiöt Cursor Oy ja Kouvola Innovation Oy, Kaakkois- Suomen ELY-keskus, TE-toimisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy XAMK, Kouvolan Ammattiopisto EDUKO, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami, Kymen Innovaatioyhdistys ry, Kymen Yrittäjät, Keksintösäätiö sr, Kymenlaakson Kauppakamari ja Kymenlaakson Liitto sekä LUT yliopiston Kouvolan yksikkö.


Arviointiraadin muodostavat:

1. Markku Merovuo, puheenjohtaja,

Keksintösäätiö sr

2. Markku Saari,

Kymen Innovaatioyhdistys ry

3. Asko Jaakkola,

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

4. Jenna Hyrkäs,

Kaakkois-Suomen TE-toimisto

5. Jukka Antila,

Kouvola Innovation Oy

6. Marja Holopainen, Cursor Oy

7. Tuija Arola,

Kouvolan Ammattiopisto Oy Eduko

8. Susanna Eerola, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami

9. Minna Pasila, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk Oy

10. Kari Jääskeläinen,

Kymen Yrittäjät ry

11. Marika Kirjavainen,

Kymenlaakson Kauppakamari

12. Petri Tolmunen,

Kymenlaakson Liitto

13. Marko Torkkeli,

LUT-yliopisto Kouvolan yksikkö


Arviointiraadin jäsenet ovat kirjoittaneet yhteisen salassapitosopimuksen. Arviointiraati voi pyytää kilpailuehdotuksista asiantuntijalausuntoja luottamuksellisesti. Arviointiraadin päätökset ovat lopullisia, eikä niistä voi valittaa.







3. Kilpailun toteuttaminen

Kilpailuaika on 15.10.–15.11.2023. Ehdotusten tulee olla perillä viimeistään 15.11.2023 klo 16:00.

Ideaehdotus tehdään suomeksi: Ehdottaja antaa ehdotukselleen nimen ja lyhyen, ohjeistuksen mukaisen kuvauksen, jotka voidaan julkaista kilpailusta tiedotettaessa.

Ehdotuksen esittäjä voi olla Kymenlaakson alueella asuva tai opiskeleva yksityinen henkilö tai samalla alueella sijaitseva ja toimiva yritys tai muu yhteisö.


4. Mahdolliset kysymykset

Kilpailu julkaistaan kaikkien järjestäjäorganisaatioiden sivulla. Lisätietoja ideakilpailusta julkaistaan cursor.fi/ideakymi sivuilla. Mahdolliset kilpailua koskevat kysymykset tulee toimittaa sähköpostilla

ideakymi@cursor.fi

viimeistään 15.11.2023.


Kysymykset ja vastaukset ovat näh­tävillä 01.11.2023 lähtien osoitteessa cursor.fi/ideakymi


5. Palkinnot

Palkintojen jako suoritetaan kilpailun jälkeen pidettävässä Kymenlaakson Innovaatiosymposiumissa.


Keksintösarjan voittaja: 2500 €

Liikeideasarjan voittaja: 1000 €

Kierrätyssarjan voittaja: 2500 €

Ideasarja (erityisesti opiskelijoille):

3 kpl à 300 €

OP Kymenlaakso-Ideasarja

3 kpl à 500 €


Palkinnot ovat saajalleen veronalaista tuloa.

Arviointiraadilla on oikeus jakaa palkintojen kokonaissumma myös ilmoitetusta poikkeavasti.


6. Kilpailutöiden tekijänoikeudet

Kilpailuideoiden oikeudet ovat ehdotuksen jättäneen omaisuutta. Kilpailun järjestäjä ei ota itselleen omistusoikeuksia.

Kilpailuun lähetetyt ehdotukset käsitellään luottamuksellisesti kaikissa kilpailuun liittyvissä vaiheissa. Ehdotuksista voidaan julkaista ainoastaan osallistujan idealleen antama nimi ja tiivistelmä sekä ehdottajan nimi. Muutoin kilpailussa noudatetaan Suomen lakia.


7. Tietosuoja

Kilpailuun osallistuvien henkilöiden tietosuojasta pidetään hyvää huolta. Lue tarkemmin järjestäjäorganisaatioiden tietosuojakäytännöistä.


8. Muuta

Voit pyytää apua keksintösi tai ideasi jatkokehittämiseen ja kaupallistamiseen alueesi kehitysyhtiöltä. Palvelu on maksuton.

Voit myös liittyä Kymen Innovaatioyhdistyksen jäseneksi sivustolta kymeninno.fi, jolloin saat vertaistukea yhdistykseltä.


Markku Vanhala – 30 patentin keksijä-yrittäjä

Kolmekymmentäkaksi vuotta sitten perustetun Kymen Innovaatioyhdistyksen jäsenet ovat tehneet kunnioitettavan määrän keksintöjä ja innovaatioita. Meneillään oleva IdeaKymi-kilpailu antaa aihetta muistella ja esitellä niitä malliksi ja kannustukseksi nykyhetken innovaattoreille. Yksi heistä on yhdistyksen perustajajäsen ja vieläkin sen hallituksessa vaikuttava kotkalainen Markku Vanhala. Hänellä on teollisuusimureihin liittyviä patentteja yhteensä 30.

Torniosta Kotkaan muuttaneen avioparin Eeva-Liisa ja Markku Vanhalan tarina Kotkassa alkoi vuonna 1979. Mukanaan heillä oli tuliaisina Kymenlaaksoon Extor Oy-niminen perheyritys, mikä Kotkassa keskittyi teollisuuden pölynpoistoon. Perheen osaamistaustat liiketoimintojen ja niihin sisältyvien innovaatioiden kannalta olivat loistava yhdistelmä: Markku on insinööri ja Eeva-Liisa taloustieteiden maisteri.


Yritystaustaa
Toiminta alkoi autotallissa. Kun Pienteollisuustalo avautui, Extor Oy oli siellä ensimmäinen vuokralainen. Seuraavaksi yritys siirtyi Hovinsaarelle entisen veneliikkeen halliin. Sitä laajennettiin 2707 neliöiseksi vuosina 1988-1989. Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinnon nro 2 yritys sai vuonna 1988 heti Onni Vilkkaan jälkeen.


Markku Vanhalan kokemuksesta Outokumpu Oy:n jaloterästehtaan vienti-insinöörinä Torniossa vuosina 1976-1979 oli hyötyä, kun Extorin  pääasialliseksi vientimaaksi valikoitui Saksa.  Vienti Saksaan ja myös Sveitsiin alkoi grafiittipölyimureilla. Extor oli suurimmillaan yli 3 miljoonan euron liikevaihdolla ja 28 henkilöä työllistävänä. Imureita valmistettiin Markku Vanhalan toimitusjohtajakautena 7000 kpl.


Extor Oy:n tuotekehitystä tehtiin ainoastaan asiakkaan tarpeisiin
Markku Vanhalalle kertyi imureihin kohdistuneita patentteja kaikkiaan 30 kpl.  Tärkeimmät tuotekehitys-askelmat olivat:

  • Suuri 25 neliön suursuodatin
  • Tynnyri-imuri metalliteollisuuden ja valmistavan teollisuuden käyttöön
  • Valunpuhdistuskopit A. Ahlström Oy:n Karhulan valimoon
  • Leijuvan pölyn imurit
  • Erikoisimurit muun muassa Loviisan ja Eurajoen ydinvoimalaitoksiin
  • Suuret keskusimurijärjestelmät
  • Suurnopeustyöstökoneiden yhteydessä syntyvien vaikeiden pölyjen poisto mm. grafiittipöly muottiteollisuudessa


Extor Oy:n liiketoiminta päättyi vuonna 2004, koska sukupolvenvaihdokseen ei löytynyt edellytyksiä lasten suuntauduttua toisille aloille. Yhtiön tarina jatkui edelleen Kotkassa uusilla omistajilla. Sittemmin v. 2009 syntyi kiista Extorin naapuruston Kukkalahden mahdollisesta täyttämisestä. Osittain siitä syystä uudet omistajat muuttivat Extorin Kouvolaan. Onneksi se kuitenkin pysyi Kymenlaakson alueella.  

 

Kerran vielä – Pelletti-imurit Oy perustettiin
Markku Vanhala on syntynyt Kotkan Kymissä, missä hänen sukunsa on asunut jo 300 vuotta. Luonteeltaan Markku on innovaattori ja yrittäjä, jonka on vaikea olla toimettomana. Niinpä hän Extorin myynnin jälkeen kehitti vuonna 2006 pelletti-imurin, joka imee pelletit varastolta pellettipolttimelle. Yrityksen liikevaihto oli parhaimmillaan yli puoli miljoonaan euroa. Vanhala myi sen Varsinais-Suomeen vuonna 2011, kun sille ei löytynyt paikallista ostajaa. Pelletti-imurit Oy:n myynti oli esimerkki siitä, että laajaa yhteistoiminta-verkostoa voi hyödyntää myös yrityksen myyntitilanteessa.

Markku Vanhala pitää yritys- ja oppilaitosvierailuja sekä koulutukseen liittyvää yhteistoimintaa tärkeänä. Vierailuihin osallistuminen on synnyttänyt hänellekin ideoita, joita hän on voinut hyödyntää omassa yritystoiminnassaan. Esimerkiksi pelletti-idea sai alkunsa Innovaatioyhdistyksen vierailusta Metsäkeskukseen.


Teksti & kuvat: Markku Merovuo

Markku Vanhala harrastuksensa parissa: Kotkan Ruusu klarinetilla.

Extor, pölytön saneeraus.

Extor, messuosasto.

Lohilaanin Markku Enqvist osallistuu Ideakymi-kilpailuun ja suosittelee osallistumista myös muille

Markku Enqvist on aina ollut kiinnostunut energiasta ja jo edellisen yrityksensä Polttix Oy:n aikaan hän kehitti aurinkoenergiaan perustuvan ratkaisun halkojen kuivaukseen. Sitä käytiin katsomassa ympäri Suomea. Nyt hänellä on uusi idea.

Mistä idea sai alkunsa?

– No sitähän sitä aina ajattelee, että miten vois parantaa yhtä ja toista kuin tarkkailee toimintaa. Kun saan jonkun idean mieleeni, niin sitten vaan rupean sitä toteuttamaan. Aluksi mietin varhaisina aamuina pyörittelemällä asiaa mielessäni.

 

Miten ajattelit toteuttaa idean?

– No kyllä se tässä ympäristössä on tarkoitus toteuttaa yhteistyökumppanien kanssa.

 

Mistä kuulit Ideakymistä?

– Osallistuin Hyvinvointimessuille ja kävin siellä Kymen Innovaatioyhdistyksen standilla.

 

Aiotko osallistua Ideakymi-kilpailuun?

– Kyllä osallistumiskaavakkeen täyttäminen on työn alla.


Kuten tiedetään, melkein jokaisella suomalaisella on joku idea mielessään. Miksi osallistuminen ideakilpailuun on kuitenkin aika monelle niin vaikeaa?

– Keksiminen pelkän kilpailun vuoksi ei onnistu. Kyllä idea pitää olla jollain lailla jo mietittynä. Osallistumiskaavakkeen täyttö ei ole mielestäni vaikeaa. Se vähän häiritsi, ett sovellus ei tallentanut keskeneräisenä. Se on iloinen asia kun saa laskun kirjoitettua mutta muuten en pahemmin näistä kirjallisista töistä välitä.

 

Suositteletko muillekin osallistumista Ideakymiin?

– Suosittelen ilman muuta. Meidän kaikkien kymenlaaksolaisten pitää miettiä uusia ideoita, jotta saamme korvattua menetettyjä työpaikkoja. En osallistu minkään palkinnon vuoksi. Osallistumisen kautta saadaan kuitenkin yhteys Innovaatioverkostoon, josta voi saada apua toteutuksessa. Palkintohan tulee viime kädessä sitten, jos saa ideansa toteutettua onnistuneesti.


Myytyään Polttix-nimisen puutavarayhtiön Sutelassa Markku Enqvist perusti 2020 Lohilaani kalastusmatkailuyrityksen Kymijoen rannalle Pihkooseen. Siellä voi jokikalastaa rannalta tai veneestä. Lohilaanilla on lisäksi allaskalastusta, joka sopii myös perheen pienimmille. Alueella on lisäksi aittamajoitusta ja kahvila. Lohilaanilla on myös kesäisin järjestetty erilaisia ohjelmallisia tapahtumia.


Teksti & kuvat: Markku Merovuo

Markku Enqvist ja” tytöt”

Markku Enqvist kalastusaltaan äärellä, jossa uiskentelee tälläkin hetkellä 130 kirjolohta.

Markku Enqvist ja luhtiaitta Kymijoen perinnemaisemassa.

”Tunnustus lisäsi itsevarmuutta”

Artesaani Päivi Asikainen muistuttaa yksinkertaisten ratkaisujen merkityksestä.

Kuvat & teksti: Hannu Lehtinen


Kuusankosken Taideruukki on kiinnostava alue. Entisen paperitehtaan alueelta löytyy nykyisin muun
muassa leipomo, Pato klubi, media-alan yhtiö, käsityöläinen ja Ruukin puodin kautta useita muitakin
käsityöläisiä. Yksi heistä on vuoden 2018 Kymen Innovaatioyhdistyksen kunniakirjalla palkitsema artesaani Päivi Asikainen.


Taideruukki on sinänsä upea poikkeamispaikka. Se tarjoaa ylitsevuotan annoksen kulttuuria ja taidetta.
Rakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on nähtävää ja ostettavaa. Taide ja keksinnöt tarvitsee
asiakkaansa.


Uuden kehittäjän on tärkeintä olla oma itsensä
Ruukin puodissa tiskin takana odotti värikäs, sarjakuvamainen hahmo rock vivahteella. Artesaani Asikainen on liittynyt vastikään puodin käsityöläisten joukkoon. Tapasimme hänen päivystysvuorollaan myymälässä.


Hänen tilkkutyönsä on tehty lähes täysin kierrätetyistä materiaaleista. Langat ja vetoketjut voivat olla uutta,
mutta jopa laukkujen ja reppujen kantoremmit ovat kierrätettyä – entisiä vöitä tai laukkujen hihnoja.


– Aika vahvasti siinä vaiheessa, kun siiryin XAMK:iin, rupesin kehittämään tyyliäni. Täällä ei auta olla kuin
oma itsensä. Mun yrittäjän uran aikana olen huomannut, että älä koskaan tee mitään, mitä sä osaat, vaan
tee sitä mitä pystyt. Jos sinulla on oma tyyli, tee sitä.
Vuonna 2010 hän päätti ryhtyä yrittäjäksi.


– Se ei lähtenyt siitä, että minulla olisi joku idea tai liiketoimitamalli. Se lähti ajatuksesta, että tykkään
tietynlaisista vaatteista ja tietynlaiset asut ovat hienoja. Ne ovat hyvin marginaaliryhmää. Jos kukaan ei tee
niitä, ei minulla itsellänikään olisi vaatteita. Se lähti siitä, että haluan varmistaa alakulttuureja ja vaihtoehtoisen muodin ryhmiä. Ihan vaan, että tämä jatkumo säilyy.


Itsevarmuus lisääntyi palkitsemisen myötä
Innovaatiokilpailussa hänen kierrätetyistä vaatteista tehdyt uudet tavarat nousivat esiin.


– Kuulostaa tällaisenaan aika yksinkertaiselta. Kierrätetyistä tehdään uutuuspintoja. Muotoilussa malli on kaikissa sama, mutta tekstiili vaihtelee.


Millainen merkitys palkitsemisella oli?
– Se on lisännyt itsevarmuutta. Itsevarmuus on ensimmäinen, mikä on tosi tärkeä tällä alalla. Ajattelin, että ideani on tosi pieni ja vaatimaton, mutta isommassa kuvassa on fiksua ajatella meidän vaaatetuksen
tulevaisuutta. Miten voidaan hyödyntää enemmän mitä tuolla pyörii. Pienikin voi olla iso innovaatio.
Asikainen korosti ylpeyttä siitä, että on keksinyt jonkun jutun ja olen luonut jotain uutta.


Hänen tuotebrändinsä nimi on Von Aidainder. https://vonaidainder.johku.com/ nimellä ne löytää
verkostakin.


Pienikin ratkaisu on merkittävä
Miten haluat rohkaista tai innostaa muita oivaltamaan?
– Kannattaa ajatella, mikä on henkilökohtainen ongelma, joka itseä häiritsee. Kannustan siihen, ettei ole
olemassa liian pientä ideaa tai ratkaisua. Ei tarvitse olla suurta teollisuuden tai kemian alan innovaatioita,
vaan todella hyvin yksinkertaisia ongelmia ja miten niihin voi löytää ratkaisun.


Mikä on sinun keksijän mottosi?
– Ei ole ideaa liian pientä.

Päivi Asikainen ja kierrätysmateriaalista tehty reppu.

Kymenlaaksolaiset tutustumis- ja verkottumiskäynnillä Heurekassa

Kymen Innovaatioyhdistys ry tarjosi syyskuun 22. päivänä tutustumis- ja verkottumismatkan Vantaan Heurekaan. Päivän kestäneelle bussimatkalle kutsuttiin mukaan yhdistyksen jäsenet, ensimmäisen IdeaKymi-kilpailuun 2020-2021 osallistuneet ja Kymenlaakson Innovaatioverkoston jäsenorganisaatioiden edustajat. Vantaan kaupungin elinkeinopäällikkö Mika Perttunen esitteli Euroopan innovatiivisimman kaupungin nykyistä innovaatioiden edistämistoimintaa yhdessä kaupungin hanketoimiston päällikkö Mariliinu Ahlströmin kanssa. Vantaan kaupunki voitti vuonna 2021 alle 250 000 asukkaan sarjassa Euroopan kaupunkien välisen innovaatiokilpailun ja sai palkinnoksi 500 000 euroa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008435633.html.


Elinkeinopäällikkö Mika Perttuselle Kymenlaakson toimintaolosuhteet yritystoiminnan edistämisessä olivat tuttuja toimiessaan muutama vuosi sitten Kotkassa kehitysyhtiö Cursor Oy:n toimitusjohtajana sekä myöhemmin Kouvola Innovation Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Mika painotti tilaisuuden avauspuheessaan (kuvassa), että alueellisen elinvoiman kehittäminen lähtee aina luovuudesta, mitä voi vauhdittaa organisoimalla yhteisöjä, missä innovaattorit voivat saada toisistaan vertaistukea. Vantaa on Kymenlaaksoon verrattuna täysin erilainen toimintaympäristö. Kaupungin väestö kasvaa voimakkaasti. Erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen yhteyteen syntynyt Suomen nopeimmin kasvava yrityskeskittymä kirittää kaupungin elinkeinotoimen kehittämistyötä. Vantaalla aloittavista yrittäjistä jo lähes puolet on vieraskielisiä. Viiden vuoden kuluttua uuryrityskeskus Yritys Vantaan palveluja käyttäneistä 98 prosenttia jatkaa edelleen toimintaansa. Tällä hetkellä kaupungissa toimii yli 10 000 yritystä, joissa on yli 111 000 työpaikkaa. Vantaan kaupungin elinkeinojen potentiaalista kehittämisympäristöä kuvaa hyvin alla oleva tilastolistaus.

Mika Perttunen kertoi, että Vantaalla on käynnistynyt iso Campus-rakennusprojekti, jonka ytiminä on oppilaitokset, yhteistilat yrittäjille, Business-Vantaan palvelut, elinvoimatori yrityksille sekä yhteistiloja go working-työskentelyä varten. Kouvolassa keväällä avattu Kohoa-synergiakeskus on vastaavanlainen ”campus” omassa sarjassaan https://kohoa.fi/

Palkintorahat innovatiivisuuden vahvistamiseen
Vantaan elinkeinotoimen hankepäällikkö Mariliinu Ahlström
(kuvassa) kertoi omassa puheenvuorossaan kokemuksistaan The European Capital Innovation Awards 21 -kilpailuun intensii-visestä hakuprosessista ja esitteli Vantaan hakemuksen paino-pisteeet:


  1. Hiilineutraali Vantaa 2030:
    Vihreä siirtymä ja yhteistyö
  2. Elinkeino ja yritykset
    Verkostoituminen, vihreä siirtymä ja muutoksissa tukeminen
  3. Kaupunki kaikille
    Sosiaaliset innovaatiot rakentuvat osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittämisestä
  4. Oppiva kaupunki ja digitaalisuus
  5. Smart Vantaa

          Verkostomainen yhteiskehittäminen, muutoskyvykäs organisaatio


Mariliinu totesi, että palkintorahat 500 000 euroa päätettiin käyttää kahteen innovaatioseminaariin, kahteen innovaatiokilpailuun kahden vuoden välein, Tempo-orkesteriin sekä elinkeinopoliittiseen viestintään sekä markkinointiin.

SolarFoods Oy tuottaa Vantaalla proteiinia ilmasta ja sähköstä

Vantaan elinkeinotoimi yllätti kymenlaaksolaiset vieraansa esittelemällä lopuksi ennen Heurekan näyttelyihin tutustumista Solar Foods Oy:n ja sen toimitusjohtajan Pasi Vainikan, tohtori-innovaattorin kiireestä kantapäähän.


Wikipediasta: ”Solar Foods on niin kutsuttuspin-off, jonka alkuperäinen idea perustuu VTT:n ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen-yliopiston (LUT) yhteiseen uusiutuvien energioiden tutkimukseen, joiden takana oleva ajatus ravinnon tuottamisesta pelkästä ilmasta sähkön avulla on peräisin 1960-luvulta.Kun tutkimusryhmä tiedotti kesällä 2017 onnistuneensa tekemään ruokaa ilmasta, keksintö sai kansainvälistä julkisuutta. Yrityksen perustivat samana vuonna tekniikan tohtoritPasi Vainikkaja Juha-Pekka Pitkänen yhdessä Sami Holmströmin, Jero Aholan, Jari Tuovisen ja Janne Mäkelän kanssa. Yrityksen tavoitteena oli aloittaa proteiinin ensimmäisen vaiheen kaupallinen tuotanto vuoden 2021 aikana tehtaalla, jonka vuosikapasiteetiksi arvioitiin 100 tonnia proteiinia”.


Toimitusjohtaja Pasi Vainikka (kuvassa) kertoi, että Wikipediassa mainittu tavoite yhtiön tuotannon käynnistyksestä ja kehityksestä on nyt käymässä toteen: Tuotanto aloitettaneen ensi vuoden alussa uudessa vuodenvaihteessa valmistuvassa tehtaassa Vantaalla. Liiiketoiminnan tuleva kehitys on turvattu muun muassa pääomasijoittajien ja Business- finlandin viime vuonna myöntämällä Suomen suurimmalla tukirahoituksella, lähes 34 miljoonalla.


Yhtiön kotisivujen esittelyjohdannoissa todetaan muun muassa:
”Elintarvikkeiden tuotanto, sellaisena kuin me sen tunnemme, on täysin riippuvainen maa- ja sääolosuhteista. Proteiinin tuotanto on massiivisesti suhteetonta maapallon resurssien tuhlaamista. On aika siirtyä kestävän elintarviketuotannon aikakauteen vapauttaaksemme planeettamme maatalouden rasitteista”.

”Ainutlaatuisella bioprosessillamme voidaan kasvattaa yksi mikro-organismi, yksi miljardeista luonnossa esiintyvistä mikro-organismeista, loputtomaksi syötäväksi kelpaavaksi ruoaksi ilman, sähkön ja käymisen avulla. Tämä bioprosessi ei ehkä ole perinteinen, mutta se on yhtä luonnollista kuin hengittämämme ilma.”


”Solein on maailman puhtain ja kestävin proteiini. Se on ravitsemuksellisesti rikas. Se voi maistua ja näyttää miltä tahansa, mihin sitä käytät. Se on toiminnaltaan vertaansa vailla – sitä voidaan käyttää missä tahansa ruoassa ruokavaliosta riippumatta”


https://solarfoods.com/


Päivän päätteeksi vieraiden ja isäntien välillä kehkeytyi keskustelu mahdollisesta innovaatioyhteistyöstä Vantaan elinkeinotoimen ja Kymenlaakson Innovaatioverkoston välillä. Kiertotalous nousi esille yhtenä potentiaalisena yhteistyön kohteena. Toisena yhteistyöalueena puhuttiin Ideakilpailuihin liittyvästä kokemusten jakamisesta sekä Keksintösäätiön Ideajalostamo-konseptista.


Kotimatkalla bussissa oli hämmentynyttä porukkaa. Heureka ja Vantaan elinkeinotoimen toteuttamat innovaatioiden kehittämisprosessit olivat tehneet vaikutuksen. Ehkäpä lokakuussa käynnistyvä IdeaKymi-kilpailu tuottaa uusia – toivottavasti merkittäviäkin keksintöjä ja liikeideoita Kymenlaaksossa hyödynnettäväksi Innovaatioverkostomme tuella.


Teksti & kuvat: Markku Saari

Juttuja yritysvierailuista

Kymen Innovaatioyhdistys pyrkii pitämään kokouksensa aina jossain yrityksessä. Vierailusta tehdään juttu, joka sisältää yrityksen esittelyn. Jutut taltioidaan kohtaan Toiminta/Yritysvierailut. Aiempiin juttuihin pääset myös klikkaamalla tätä linkkiä:

https://www.kymeninno.fi/453149046/453384566